tutkiminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tutki- +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtutkiminen/, [ˈt̪ut̪k̟iˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): tut‧ki‧mi‧nen

Noun

[edit]

tutkiminen

  1. verbal noun of tutkia
    1. examination, exploration (act of examining)
    2. study, studying

Declension

[edit]
Inflection of tutkiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tutkiminen tutkimiset
genitive tutkimisen tutkimisten
tutkimisien
partitive tutkimista tutkimisia
illative tutkimiseen tutkimisiin
singular plural
nominative tutkiminen tutkimiset
accusative nom. tutkiminen tutkimiset
gen. tutkimisen
genitive tutkimisen tutkimisten
tutkimisien
partitive tutkimista tutkimisia
inessive tutkimisessa tutkimisissa
elative tutkimisesta tutkimisista
illative tutkimiseen tutkimisiin
adessive tutkimisella tutkimisilla
ablative tutkimiselta tutkimisilta
allative tutkimiselle tutkimisille
essive tutkimisena tutkimisina
translative tutkimiseksi tutkimisiksi
abessive tutkimisetta tutkimisitta
instructive tutkimisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tutkiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Synonyms

[edit]