maailmankello

Finnish

Etymology

maailman +‎ kello

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmɑː(ˌ)ilmɑnˌkelːo/, [ˈmɑ̝ː(ˌ)ilmɑ̝ŋˌk̟e̞lːo̞]
• Rhymes: -elːo
• Hyphenation^(key): maa‧ilman‧kello

Noun

maailmankello

1. world time clock

Declension

Inflection of maailmankello (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		maailmankello	maailmankellot
genitive		maailmankellon	maailmankellojen
partitive		maailmankelloa	maailmankelloja
illative		maailmankelloon	maailmankelloihin
		singular	plural
nominative		maailmankello	maailmankellot
accusative	nom.	maailmankello	maailmankellot
	gen.	maailmankellon
genitive		maailmankellon	maailmankellojen
partitive		maailmankelloa	maailmankelloja
inessive		maailmankellossa	maailmankelloissa
elative		maailmankellosta	maailmankelloista
illative		maailmankelloon	maailmankelloihin
adessive		maailmankellolla	maailmankelloilla
ablative		maailmankellolta	maailmankelloilta
allative		maailmankellolle	maailmankelloille
essive		maailmankellona	maailmankelloina
translative		maailmankelloksi	maailmankelloiksi
abessive		maailmankellotta	maailmankelloitta
instructive		—	maailmankelloin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of maailmankello (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative maailmankelloni maailmankelloni accusative nom. maailmankelloni maailmankelloni gen. maailmankelloni genitive maailmankelloni maailmankellojeni partitive maailmankelloani maailmankellojani inessive maailmankellossani maailmankelloissani elative maailmankellostani maailmankelloistani illative maailmankellooni maailmankelloihini adessive maailmankellollani maailmankelloillani ablative maailmankelloltani maailmankelloiltani allative maailmankellolleni maailmankelloilleni essive maailmankellonani maailmankelloinani translative maailmankellokseni maailmankelloikseni abessive maailmankellottani maailmankelloittani instructive — — comitative — maailmankelloineni second-person singular possessor singular plural nominative maailmankellosi maailmankellosi accusative nom. maailmankellosi maailmankellosi gen. maailmankellosi genitive maailmankellosi maailmankellojesi partitive maailmankelloasi maailmankellojasi inessive maailmankellossasi maailmankelloissasi elative maailmankellostasi maailmankelloistasi illative maailmankelloosi maailmankelloihisi adessive maailmankellollasi maailmankelloillasi ablative maailmankelloltasi maailmankelloiltasi allative maailmankellollesi maailmankelloillesi essive maailmankellonasi maailmankelloinasi translative maailmankelloksesi maailmankelloiksesi abessive maailmankellottasi maailmankelloittasi instructive — — comitative — maailmankelloinesi first-person plural possessor singular plural nominative maailmankellomme maailmankellomme accusative nom. maailmankellomme maailmankellomme gen. maailmankellomme genitive maailmankellomme maailmankellojemme partitive maailmankelloamme maailmankellojamme inessive maailmankellossamme maailmankelloissamme elative maailmankellostamme maailmankelloistamme illative maailmankelloomme maailmankelloihimme adessive maailmankellollamme maailmankelloillamme ablative maailmankelloltamme maailmankelloiltamme allative maailmankellollemme maailmankelloillemme essive maailmankellonamme maailmankelloinamme translative maailmankelloksemme maailmankelloiksemme abessive maailmankellottamme maailmankelloittamme instructive — — comitative — maailmankelloinemme second-person plural possessor singular plural nominative maailmankellonne maailmankellonne accusative nom. maailmankellonne maailmankellonne gen. maailmankellonne genitive maailmankellonne maailmankellojenne partitive maailmankelloanne maailmankellojanne inessive maailmankellossanne maailmankelloissanne elative maailmankellostanne maailmankelloistanne illative maailmankelloonne maailmankelloihinne adessive maailmankellollanne maailmankelloillanne ablative maailmankelloltanne maailmankelloiltanne allative maailmankellollenne maailmankelloillenne essive maailmankellonanne maailmankelloinanne translative maailmankelloksenne maailmankelloiksenne abessive maailmankellottanne maailmankelloittanne instructive — — comitative — maailmankelloinenne third-person possessor singular plural nominative maailmankellonsa maailmankellonsa accusative nom. maailmankellonsa maailmankellonsa gen. maailmankellonsa genitive maailmankellonsa maailmankellojensa partitive maailmankelloaan maailmankelloansa maailmankellojaan maailmankellojansa inessive maailmankellossaan maailmankellossansa maailmankelloissaan maailmankelloissansa elative maailmankellostaan maailmankellostansa maailmankelloistaan maailmankelloistansa illative maailmankelloonsa maailmankelloihinsa adessive maailmankellollaan maailmankellollansa maailmankelloillaan maailmankelloillansa ablative maailmankelloltaan maailmankelloltansa maailmankelloiltaan maailmankelloiltansa allative maailmankellolleen maailmankellollensa maailmankelloilleen maailmankelloillensa essive maailmankellonaan maailmankellonansa maailmankelloinaan maailmankelloinansa translative maailmankellokseen maailmankelloksensa maailmankelloikseen maailmankelloiksensa abessive maailmankellottaan maailmankellottansa maailmankelloittaan maailmankelloittansa instructive — — comitative — maailmankelloineen maailmankelloinensa

Further reading

• “maailmankello”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03