kuuluttaa

Finnish

Etymology

kuulla +‎ -uttaa (factitive; literally "to make (someone) hear"). Compare Estonian kuulutama.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuːlutːɑːˣ/, [ˈkuːlut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uːlutːɑː
• Hyphenation^(key): kuu‧lut‧taa

Verb

kuuluttaa

1. (transitive) to announce, make an audible announcement (on)
2. (transitive) to announce, call out, vocalize audibly

Conjugation

Inflection of kuuluttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuulutan	en kuuluta	1st sing.	olen kuuluttanut	en ole kuuluttanut
2nd sing.		kuulutat	et kuuluta	2nd sing.	olet kuuluttanut	et ole kuuluttanut
3rd sing.		kuuluttaa	ei kuuluta	3rd sing.	on kuuluttanut	ei ole kuuluttanut
1st plur.		kuulutamme	emme kuuluta	1st plur.	olemme kuuluttaneet	emme ole kuuluttaneet
2nd plur.		kuulutatte	ette kuuluta	2nd plur.	olette kuuluttaneet	ette ole kuuluttaneet
3rd plur.		kuuluttavat	eivät kuuluta	3rd plur.	ovat kuuluttaneet	eivät ole kuuluttaneet
passive		kuulutetaan	ei kuuluteta	passive	on kuulutettu	ei ole kuulutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuulutin	en kuuluttanut	1st sing.	olin kuuluttanut	en ollut kuuluttanut
2nd sing.		kuulutit	et kuuluttanut	2nd sing.	olit kuuluttanut	et ollut kuuluttanut
3rd sing.		kuulutti	ei kuuluttanut	3rd sing.	oli kuuluttanut	ei ollut kuuluttanut
1st plur.		kuulutimme	emme kuuluttaneet	1st plur.	olimme kuuluttaneet	emme olleet kuuluttaneet
2nd plur.		kuulutitte	ette kuuluttaneet	2nd plur.	olitte kuuluttaneet	ette olleet kuuluttaneet
3rd plur.		kuuluttivat	eivät kuuluttaneet	3rd plur.	olivat kuuluttaneet	eivät olleet kuuluttaneet
passive		kuulutettiin	ei kuulutettu	passive	oli kuulutettu	ei ollut kuulutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuuluttaisin	en kuuluttaisi	1st sing.	olisin kuuluttanut	en olisi kuuluttanut
2nd sing.		kuuluttaisit	et kuuluttaisi	2nd sing.	olisit kuuluttanut	et olisi kuuluttanut
3rd sing.		kuuluttaisi	ei kuuluttaisi	3rd sing.	olisi kuuluttanut	ei olisi kuuluttanut
1st plur.		kuuluttaisimme	emme kuuluttaisi	1st plur.	olisimme kuuluttaneet	emme olisi kuuluttaneet
2nd plur.		kuuluttaisitte	ette kuuluttaisi	2nd plur.	olisitte kuuluttaneet	ette olisi kuuluttaneet
3rd plur.		kuuluttaisivat	eivät kuuluttaisi	3rd plur.	olisivat kuuluttaneet	eivät olisi kuuluttaneet
passive		kuulutettaisiin	ei kuulutettaisi	passive	olisi kuulutettu	ei olisi kuulutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kuuluta	älä kuuluta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kuuluttakoon	älköön kuuluttako	3rd sing.	olkoon kuuluttanut	älköön olko kuuluttanut
1st plur.		kuuluttakaamme	älkäämme kuuluttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kuuluttakaa	älkää kuuluttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kuuluttakoot	älkööt kuuluttako	3rd plur.	olkoot kuuluttaneet	älkööt olko kuuluttaneet
passive		kuulutettakoon	älköön kuulutettako	passive	olkoon kuulutettu	älköön olko kuulutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuuluttanen	en kuuluttane	1st sing.	lienen kuuluttanut	en liene kuuluttanut
2nd sing.		kuuluttanet	et kuuluttane	2nd sing.	lienet kuuluttanut	et liene kuuluttanut
3rd sing.		kuuluttanee	ei kuuluttane	3rd sing.	lienee kuuluttanut	ei liene kuuluttanut
1st plur.		kuuluttanemme	emme kuuluttane	1st plur.	lienemme kuuluttaneet	emme liene kuuluttaneet
2nd plur.		kuuluttanette	ette kuuluttane	2nd plur.	lienette kuuluttaneet	ette liene kuuluttaneet
3rd plur.		kuuluttanevat	eivät kuuluttane	3rd plur.	lienevät kuuluttaneet	eivät liene kuuluttaneet
passive		kuulutettaneen	ei kuulutettane	passive	lienee kuulutettu	ei liene kuulutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kuuluttaa		present	kuuluttava	kuulutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuuluttaakseni kuuluttaaksemme 2nd kuuluttaaksesi kuuluttaaksenne 3rd kuuluttaakseen kuuluttaaksensa		past	kuuluttanut	kuulutettu
2nd	inessive2	kuuluttaessa	kuulutettaessa	agent4	kuuluttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuuluttaessani kuuluttaessamme 2nd kuuluttaessasi kuuluttaessanne 3rd kuuluttaessaan kuuluttaessansa		negative	kuuluttamaton
	instructive	kuuluttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kuuluttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kuuluttamassa	—
	elative	kuuluttamasta	—
	illative	kuuluttamaan	—
	adessive	kuuluttamalla	—
	abessive	kuuluttamatta	—
	instructive	kuuluttaman	kuulutettaman
4th3	verbal noun	kuuluttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuuluttamaisillani kuuluttamaisillamme 2nd kuuluttamaisillasi kuuluttamaisillanne 3rd kuuluttamaisillaan kuuluttamaisillansa

Derived terms

• kuuluttaja
• kuuluttaminen
• kuuluttamo
• kuulutus

 

compounds

• etsintäkuuluttaa
• peräänkuuluttaa

 

Further reading

• “kuuluttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kultautua, luukuttaa