Jump to content

kellokas

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kello (bell) +‎ -kas

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkelːokɑs/, [ˈk̟e̞lːo̞kɑ̝s̠]
  • Rhymes: -elːokɑs
  • Hyphenation(key): kel‧lo‧kas

Noun

[edit]

kellokas

  1. A bellwether (leading animal of a flock, having a bell hung round its neck).
  2. (informal) A spokesman (one who speaks on behalf of a group).

Declension

[edit]
Inflection of kellokas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
nominative kellokas kellokkaat
genitive kellokkaan kellokkaiden
kellokkaitten
partitive kellokasta kellokkaita
illative kellokkaaseen kellokkaisiin
singular plural
nominative kellokas kellokkaat
accusative nom. kellokas kellokkaat
gen. kellokkaan
genitive kellokkaan kellokkaiden
kellokkaitten
kellokasten rare
partitive kellokasta kellokkaita
inessive kellokkaassa kellokkaissa
elative kellokkaasta kellokkaista
illative kellokkaaseen kellokkaisiin
kellokkaihin rare
adessive kellokkaalla kellokkailla
ablative kellokkaalta kellokkailta
allative kellokkaalle kellokkaille
essive kellokkaana kellokkaina
translative kellokkaaksi kellokkaiksi
abessive kellokkaatta kellokkaitta
instructive kellokkain
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kellokas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]