Jump to content

kaulakello

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kaula +‎ kello

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑu̯lɑˌkelːo/, [ˈkɑ̝u̯lɑ̝ˌk̟e̞lːo̞]
  • Rhymes: -elːo
  • Hyphenation(key): kaula‧kello

Noun

[edit]

kaulakello

  1. collar bell
  2. collar watch

Declension

[edit]
Inflection of kaulakello (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kaulakello kaulakellot
genitive kaulakellon kaulakellojen
partitive kaulakelloa kaulakelloja
illative kaulakelloon kaulakelloihin
singular plural
nominative kaulakello kaulakellot
accusative nom. kaulakello kaulakellot
gen. kaulakellon
genitive kaulakellon kaulakellojen
partitive kaulakelloa kaulakelloja
inessive kaulakellossa kaulakelloissa
elative kaulakellosta kaulakelloista
illative kaulakelloon kaulakelloihin
adessive kaulakellolla kaulakelloilla
ablative kaulakellolta kaulakelloilta
allative kaulakellolle kaulakelloille
essive kaulakellona kaulakelloina
translative kaulakelloksi kaulakelloiksi
abessive kaulakellotta kaulakelloitta
instructive kaulakelloin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaulakello (Kotus type 1/valo, no gradation)

Further reading

[edit]