imeä

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *imedäk, from Proto-Uralic *ime-. Cognate to Karelian imie, Hungarian emik, emlő.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈimeæˣ/, [ˈime̞æ(ʔ)]
• Rhymes: -imeæ
• Hyphenation^(key): imeä

Verb

imeä (transitive)

1. to suck
2. to absorb
3. to pull towards, attract
4. (medicine) to aspirate

Conjugation

Inflection of imeä (Kotus type 58/laskea, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		imen	en ime	1st sing.	olen imenyt	en ole imenyt
2nd sing.		imet	et ime	2nd sing.	olet imenyt	et ole imenyt
3rd sing.		imee	ei ime	3rd sing.	on imenyt	ei ole imenyt
1st plur.		imemme	emme ime	1st plur.	olemme imeneet	emme ole imeneet
2nd plur.		imette	ette ime	2nd plur.	olette imeneet	ette ole imeneet
3rd plur.		imevät	eivät ime	3rd plur.	ovat imeneet	eivät ole imeneet
passive		imetään	ei imetä	passive	on imetty	ei ole imetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		imin	en imenyt	1st sing.	olin imenyt	en ollut imenyt
2nd sing.		imit	et imenyt	2nd sing.	olit imenyt	et ollut imenyt
3rd sing.		imi	ei imenyt	3rd sing.	oli imenyt	ei ollut imenyt
1st plur.		imimme	emme imeneet	1st plur.	olimme imeneet	emme olleet imeneet
2nd plur.		imitte	ette imeneet	2nd plur.	olitte imeneet	ette olleet imeneet
3rd plur.		imivät	eivät imeneet	3rd plur.	olivat imeneet	eivät olleet imeneet
passive		imettiin	ei imetty	passive	oli imetty	ei ollut imetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		imisin	en imisi	1st sing.	olisin imenyt	en olisi imenyt
2nd sing.		imisit	et imisi	2nd sing.	olisit imenyt	et olisi imenyt
3rd sing.		imisi	ei imisi	3rd sing.	olisi imenyt	ei olisi imenyt
1st plur.		imisimme	emme imisi	1st plur.	olisimme imeneet	emme olisi imeneet
2nd plur.		imisitte	ette imisi	2nd plur.	olisitte imeneet	ette olisi imeneet
3rd plur.		imisivät	eivät imisi	3rd plur.	olisivat imeneet	eivät olisi imeneet
passive		imettäisiin	ei imettäisi	passive	olisi imetty	ei olisi imetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ime	älä ime	2nd sing.	—	—
3rd sing.		imeköön	älköön imekö	3rd sing.	olkoon imenyt	älköön olko imenyt
1st plur.		imekäämme	älkäämme imekö	1st plur.	—	—
2nd plur.		imekää	älkää imekö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		imekööt	älkööt imekö	3rd plur.	olkoot imeneet	älkööt olko imeneet
passive		imettäköön	älköön imettäkö	passive	olkoon imetty	älköön olko imetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		imenen	en imene	1st sing.	lienen imenyt	en liene imenyt
2nd sing.		imenet	et imene	2nd sing.	lienet imenyt	et liene imenyt
3rd sing.		imenee	ei imene	3rd sing.	lienee imenyt	ei liene imenyt
1st plur.		imenemme	emme imene	1st plur.	lienemme imeneet	emme liene imeneet
2nd plur.		imenette	ette imene	2nd plur.	lienette imeneet	ette liene imeneet
3rd plur.		imenevät	eivät imene	3rd plur.	lienevät imeneet	eivät liene imeneet
passive		imettäneen	ei imettäne	passive	lienee imetty	ei liene imetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		imeä		present	imevä	imettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st imeäkseni imeäksemme 2nd imeäksesi imeäksenne 3rd imeäkseen imeäksensä		past	imenyt	imetty
2nd	inessive2	imiessä	imettäessä	agent4	imemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st imiessäni imiessämme 2nd imiessäsi imiessänne 3rd imiessään imiessänsä		negative	imemätön
	instructive	imien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	imemässä	—
	elative	imemästä	—
	illative	imemään	—
	adessive	imemällä	—
	abessive	imemättä	—
	instructive	imemän	imettämän
4th3	verbal noun	imeminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st imemäisilläni imemäisillämme 2nd imemäisilläsi imemäisillänne 3rd imemäisillään imemäisillänsä

Synonyms

• (to suck): lutkuttaa (colloquial)
• (to absorb): absorboida
• (to aspirate): aspiroida

Derived terms

nouns

• imeminen
• imentä
• imijä
• imikkä
• imu
• imuri

 

verbs

• imaista
• imeentyä
• imeksiä
• imeskellä
• imettää
• imeyttää
• imeytyä

 

Further reading

• “imeä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• emiä

Votic

Pronunciation

• (Jõgõperä) IPA^(key): /ˈimeæ̯/, [ˈimeæ̯]
• Rhymes: -imeæ̯
• Hyphenation: i‧meä

Verb

imeä

1. (Jõgõperä) Alternative form of immiä

Inflection

This verb needs an inflection-table template.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn