kavaltaa

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *kavaltadak. Equivalent to kavala (“treacherous, sly”) +‎ -taa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑʋɑltɑːˣ/, [ˈkɑ̝ʋɑ̝l̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑʋɑltɑː
• Hyphenation^(key): ka‧val‧taa

Verb

kavaltaa

1. to betray (as a secret, a person [into hostile hands], one's comrades or country)

   Synonym: pettää

   Kuulusteluissa varas oli valmis kavaltamaan rikostoverinsa.

   When interrogated, the thief was prepared to betray his accomplices.

2. to betray (to inadvertently make something known)

   Hänen ilmeensä kavalsi hänen järkytyksensä.

   His expression betrayed his shock.

3. to embezzle

Conjugation

Inflection of kavaltaa (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kavallan	en kavalla	1st sing.	olen kavaltanut	en ole kavaltanut
2nd sing.		kavallat	et kavalla	2nd sing.	olet kavaltanut	et ole kavaltanut
3rd sing.		kavaltaa	ei kavalla	3rd sing.	on kavaltanut	ei ole kavaltanut
1st plur.		kavallamme	emme kavalla	1st plur.	olemme kavaltaneet	emme ole kavaltaneet
2nd plur.		kavallatte	ette kavalla	2nd plur.	olette kavaltaneet	ette ole kavaltaneet
3rd plur.		kavaltavat	eivät kavalla	3rd plur.	ovat kavaltaneet	eivät ole kavaltaneet
passive		kavalletaan	ei kavalleta	passive	on kavallettu	ei ole kavallettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kavalsin	en kavaltanut	1st sing.	olin kavaltanut	en ollut kavaltanut
2nd sing.		kavalsit	et kavaltanut	2nd sing.	olit kavaltanut	et ollut kavaltanut
3rd sing.		kavalsi	ei kavaltanut	3rd sing.	oli kavaltanut	ei ollut kavaltanut
1st plur.		kavalsimme	emme kavaltaneet	1st plur.	olimme kavaltaneet	emme olleet kavaltaneet
2nd plur.		kavalsitte	ette kavaltaneet	2nd plur.	olitte kavaltaneet	ette olleet kavaltaneet
3rd plur.		kavalsivat	eivät kavaltaneet	3rd plur.	olivat kavaltaneet	eivät olleet kavaltaneet
passive		kavallettiin	ei kavallettu	passive	oli kavallettu	ei ollut kavallettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kavaltaisin	en kavaltaisi	1st sing.	olisin kavaltanut	en olisi kavaltanut
2nd sing.		kavaltaisit	et kavaltaisi	2nd sing.	olisit kavaltanut	et olisi kavaltanut
3rd sing.		kavaltaisi	ei kavaltaisi	3rd sing.	olisi kavaltanut	ei olisi kavaltanut
1st plur.		kavaltaisimme	emme kavaltaisi	1st plur.	olisimme kavaltaneet	emme olisi kavaltaneet
2nd plur.		kavaltaisitte	ette kavaltaisi	2nd plur.	olisitte kavaltaneet	ette olisi kavaltaneet
3rd plur.		kavaltaisivat	eivät kavaltaisi	3rd plur.	olisivat kavaltaneet	eivät olisi kavaltaneet
passive		kavallettaisiin	ei kavallettaisi	passive	olisi kavallettu	ei olisi kavallettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kavalla	älä kavalla	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kavaltakoon	älköön kavaltako	3rd sing.	olkoon kavaltanut	älköön olko kavaltanut
1st plur.		kavaltakaamme	älkäämme kavaltako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kavaltakaa	älkää kavaltako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kavaltakoot	älkööt kavaltako	3rd plur.	olkoot kavaltaneet	älkööt olko kavaltaneet
passive		kavallettakoon	älköön kavallettako	passive	olkoon kavallettu	älköön olko kavallettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kavaltanen	en kavaltane	1st sing.	lienen kavaltanut	en liene kavaltanut
2nd sing.		kavaltanet	et kavaltane	2nd sing.	lienet kavaltanut	et liene kavaltanut
3rd sing.		kavaltanee	ei kavaltane	3rd sing.	lienee kavaltanut	ei liene kavaltanut
1st plur.		kavaltanemme	emme kavaltane	1st plur.	lienemme kavaltaneet	emme liene kavaltaneet
2nd plur.		kavaltanette	ette kavaltane	2nd plur.	lienette kavaltaneet	ette liene kavaltaneet
3rd plur.		kavaltanevat	eivät kavaltane	3rd plur.	lienevät kavaltaneet	eivät liene kavaltaneet
passive		kavallettaneen	ei kavallettane	passive	lienee kavallettu	ei liene kavallettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kavaltaa		present	kavaltava	kavallettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kavaltaakseni kavaltaaksemme 2nd kavaltaaksesi kavaltaaksenne 3rd kavaltaakseen kavaltaaksensa		past	kavaltanut	kavallettu
2nd	inessive2	kavaltaessa	kavallettaessa	agent4	kavaltama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kavaltaessani kavaltaessamme 2nd kavaltaessasi kavaltaessanne 3rd kavaltaessaan kavaltaessansa		negative	kavaltamaton
	instructive	kavaltaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kavaltaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kavaltamassa	—
	elative	kavaltamasta	—
	illative	kavaltamaan	—
	adessive	kavaltamalla	—
	abessive	kavaltamatta	—
	instructive	kavaltaman	kavallettaman
4th3	verbal noun	kavaltaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kavaltamaisillani kavaltamaisillamme 2nd kavaltamaisillasi kavaltamaisillanne 3rd kavaltamaisillaan kavaltamaisillansa

Derived terms

• kavallus
• kavaltaja
• kavaltaminen

 

Related terms

• kavallus

Further reading

• “kavaltaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑʋɑltɑː/, [ˈkɑ̝ʋɑ̝l̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -ɑʋɑltɑː
• Hyphenation^(key): ka‧val‧taa

Verb

kavaltaa

1. third-person singular present indicative of kavaltaa

Anagrams

• lakaavat