Donald Trumpin valinta uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi on nostanut tikun nokkaan eurooppalaisen vertailun, joka aliarvioi Suomea.
Kyse on armeijaan käytetyistä rahoista.
Niistä on tullut suuri kysymys, koska Euroopassa on sota ja Nato nostanee ensi vuonna tavoitettaan jäsenmaiden puolustusmenoista.
Trump uhkasi helmikuussa jopa sillä, että hän hylkäisi Venäjän armoille ne eurooppalaiset maat, jotka eivät maksa puolustuksestaan riittävästi.
Puolustusrahojen vertailu nostaa esiin asian, josta Suomessa on puhuttu melko vähän.
Suomi on Euroopan maiden joukossa poikkeus, koska vain harvalla maalla on käytössään Suomen tapaan laaja asevelvollisuus.
Suomalaiset miehet ovat velvollisia osallistumaan maan puolustamiseen. Myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina palvelukseen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla totesi raportissaan vuonna 2021, että asevelvollisuuden kustannukset olisi perusteltua ottaa huomioon, kun verrataan maanpuolustukseen käytettyjä resursseja eri maiden kesken.
Natossa näin ei kuitenkaan tehdä.
Suomalaisen asevelvollisuuden kustannukset jäävät piiloon, koska varusmiehille ei makseta yleistä palkkatasoa vastaavaa korvausta.
Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen sanoo, että asevelvollisten käyttämän ajan arvo jää osin näkymättömiin.
Hän oli kirjoittamassa Etlan raporttia aiheesta.
– Se on pitkään ymmärretty ongelma, että jos verrataan ammattiarmeijan kustannuksia pitkälti asevelvollisuuteen perustuvan armeijan kustannuksiin, niin asevelvollisuusarmeijan kaikki kustannukset eivät tyypillisesti näy kunnolla tai täysimääräisesti puolustusbudjeteissa, Määttänen sanoo.
– Asevelvolliset saavat palvelusajasta vain pienen päivärahan, joka ei likimainkaan vastaa sitä arvoa, jonka voisi kohtuudella laskea ajalle, jonka asevelvollinen käyttää.
Vertailun takia ”äärimmäisen tärkeää”
Kaksi eduskunnan puolustusvaliokunnan entistä varapuheenjohtajaa on sitä mieltä, että Suomen pitäisi ajaa Natossa asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannusten huomioimista.
Puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen (ps.) sanoo, että Suomen satsaus puolustukseen jää kansainvälisessä vertailussa varjoon.
Hänen mielestään kuluja pitäisi laskea euroa per sotilas.
– Jos katsotaan, mitä palkka-armeijan sotilas keskimäärin maksaa per vuosi ja verrataan sitä mitä varusmies maksaa, niin ovathan summat aivan erilaiset, Ronkainen sanoo.
– Vertailukelpoisuuden takia olisi äärimmäisen tärkeää, että se otettaisiin huomioon.
Naton tämänhetkinen tavoite on, että jäsenmaiden tulisi käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Etla katsoi raportissaan, että miesten keskimääräisellä palkkatasolla arvioituna asevelvollisuuden kustannus on Suomessa noin 0,4 prosenttia bkt:sta.
Asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannusten huomioiminen kasvattaisi Suomen nykyiset puolustusmenot jo lähemmäs kolmea prosenttia bkt:sta.
Puolustusvaliokunnan jäsen, SDP:n Mika Kari huomauttaa, että Nato-maiden vertailussa Suomen puolustusmenot näyttävät noin miljardi euroa alemmilta kuin tosiasiallinen kustannus, joka järjestelmästä syntyy.
– Minusta tämä on aihe, joka kannattaa ottaa keskustelupöydälle Nato-kokouksissa, Kari sanoo.
Puolustusmenojen tavoitetta nostettaneen
Myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) pitää perusteltuna ajatusta, että asevelvollisuuden kustannukset olisivat mukana Naton puolustusmenotarkastelussa.
– Olisi loogista, että kaikki kustannukset huomioitaisiin, eikä kohtuullisen merkittävää kuluerää jätettäisi tarkastelun ulkopuolelle.
Kopran mukaan kannattaisi pohtia, pitäisikö Suomen vaikuttaa Naton suuntaan siten, että menoerä huomioitaisiin.
Hän kuitenkin korostaa, että laskutavan rukkaus ei saisi johtaa puolustusmenojen vähentämiseen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi sunnuntaina Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla, että puolustusmenoja on nostettava 2020-luvun lopussa, jotta Suomi täyttäisi Naton vaatimukset.
Kasvattamistarve johtuu Orpon mukaan siitä, että kun esimerkiksi hävittäjähankinnat on tehty, Suomi ei ilman lisäpanostusta täytä Naton vaatimusta puolustusmenoista.
Nato myös nostanee ensi vuonna jäsenmaiden puolustusmenotavoitetta.
– Oli prosenttiluku mikä tahansa minkä Nato päättää, Suomen on siihen päästävä ja velvollisuus on täytettävä, Kopra sanoo.
Alisuoriutuvat Nato-maat arvostelevat
Toisin kuin Jari Ronkainen ja Mika Kari, entinen puolustusministeri, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) ei haluaisi Suomen olevan vaatimassa muutosta siihen mitä puolustusmenoja otetaan Naton tarkastelussa huomioon.
Savolan mukaan suomalaiset tuovat jokaisessa kansainvälisessä keskustelussa esiin, että Suomi täyttää Naton velvoitteet, ja maalla on vielä sen lisäksi kustannustehokas järjestelmä, jossa kansalaiset sitoutetaan maanpuolustukseen.
Savola sanoo, että pienen Suomen sodanajan joukkojen vahvuus ja reservin koko ovat lukuja, jotka ”herättävät kunnioitusta”.
– Se on sitten paljon muuta kuin pelkkien prosenttien tuijottamista, kun me näistä näistä kerrotaan, hän sanoo.
Osa Nato-maista haluaisi muuttaa sitä, mitä puolustusmenoiksi lasketaan. Savolan mukaan kyseenalaistamista tulee varsinkin niistä Nato-maista, jotka eivät täytä nykyistä kahden prosentin bkt-vaatimusta.
Keskusteluissa on ollut Savolan mukaan ainakin kriisinhallinta ja sotilaiden eläkkeiden laskeminen osaksi puolustusmenoja. Jotkin maat ovat vedonneet myös suureen bkt:hen, jonka takia puolustukseen kuluu euroissa paljon.
– Meidän on hyvä näyttää reuna-alueen valtiona esimerkkiä siinä, että homma pystytään hoitamaan. Luodaan painetta läntisen Euroopan maille, että siellä tavoitteet täytetään, Savola sanoo.
Myöskään nykyinen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ei innostu siitä, että asevelvollisuuden kustannukset sisällytettäisiin puolustusmenoihin.
Häkkänen sanoi Ilta-Sanomille, että hän näkee asian enemmän akateemisena keskusteluna.
Hänen mukaansa Suomen yksi päätavoitteista Natossa on saada muut Euroopan maat panostamaan lisää aitoon puolustuskykyyn, minkä takia hän torjui ajatuksen ”laskentatapaveivaamisesta”.