MOSKOVA Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui eilen keskiviikkona kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksessa, hänen sanomansa oli tarkoitettu ennen kaikkea läntisille korville.
Putin kertoi Venäjän ydinasedoktriinin muutoksesta. Kyse on siitä, missä tilanteissa Venäjä voisi käyttää ydinaseita.
Putin korostamalla korosti yhtä kohtaa kaavailluista muutoksista. Jatkossa Venäjä katsoo, että ydinaseettoman valtion hyökkäys ydinasevaltion tuella on niiden yhteinen hyökkäys.
– Haluaisin kiinnittää huomiotanne erityisesti siihen, että uudistetussa asiakirjassa aggressiota minkä tahansa ei-ydinasevaltion taholta mutta ydinasevaltion osallisuudella tai tuella katsotaan niiden yhteiseksi hyökkäykseksi Venäjää vastaan, Venäjän presidentti sanoi.
Tämä on selvä viittaus Ukrainaan, jota nyt tukevat ydinasevallat Yhdysvallat, Ranska ja Britannia.
– Ydinasekiristystä lukuunottamatta Venäjällä ei ole mitään muita välineitä pelotella maailmaa. Nämä välineet eivät toimi, Ukrainan presidentinviraston päällikkö Andri Jermak kirjoitti Telegram-kanavallaan.
Putin sanoi keskiviikkona, että Venäjä voi harkita ydinaseiden käyttöä, jos se saa luotettavaa informaatiota laajamittaisen ilma- tai avaruushyökkäyksen aloittamisesta alueelleen strategisilla tai taktisilla ilmavoimilla, risteilyohjuksilla, drooneilla tai muilla lentävillä laitteilla.
Ei voi pitää sattumana, että Venäjä ilmoittaa muuttavansa ydinaseoppiaan juuri nyt, kun länsivallat harkitsevat, voivatko ne antaa Ukrainalle luvan iskeä länsiohjuksilla koko Venäjän alueelle.
Kyseeseen tulisivat lähinnä brittiläis-ranskalaiset Storm Shadow -ohjukset ja yhdysvaltalaiset ATACMS-ohjukset.
Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto pyörittelee edelleen päätöstä, antaako Ukrainalle lupaa käyttää ohjuksia vai ei.
Jo aiemmin tässä kuussa Putin varoitteli, että Venäjä katsoisi länsiohjusten iskujen syvälle Venäjälle muuttavan konfliktin luonnetta: Yhdysvallat, Nato ja Euroopan maat osallistuisivat Putinin mukaan silloin suoraan sotaan Venäjää vastaan.
Ydinaseopin uusi muotoilu mitä ilmeisimmin vahvistaa juuri tätä sanomaa.
Edellisen kerran Venäjä muutti ydinaseoppiaan vuonna 2020. Silloin Venäjän johto ei muuttanut ydinaseiden käytön kriteerejä.
Nykyisen ydinaseopin mukaan Venäjä voi käyttää ydinaseita, jos ydinaseita käytetään Venäjää tai sen liittolaisia vastaan tai jos hyökkäys tavanomaisilla aseilla uhkaa Venäjän valtion olemassaoloa.
Ydinasesapelin kalistelu on kärsinyt jonkinasteisen inflaation, kun Venäjän johto on jatkuvasti muistuttanut ydinaseistaan Ukrainaa vastaan käymänsä hyökkäyssodan aikana.
Venäjän varoitteluista huolimatta länsimaat ovat askel askeleelta toimittaneet Ukrainalle yhä tehokkaampia asejärjestelmiä. Ukraina on iskenyt länsiohjuksilla esimerkiksi Venäjän miehittämälle Krimille, jota Putinin hallinto pitää Venäjän maaperänä.
Toisaalta länsivallat ovat koko ajan joutuneet ottamaan ydinsodan vaaran tosissaan. Se on todennäköisesti hidastanut asetoimituksia Ukrainalle.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n päällikön William Burnsin mukaan syksyllä 2022 oli todellinen riski, että Venäjä käyttäisi taktista ydinasetta.
Taktisilla ydinaseilla tarkoitetaan yleensä strategisia ydinaseita pienempiä ja lyhyemmän kantaman aseita, joita voitaisiin käyttää iskuihin taistelukentällä. Strategisilla ydinaseilla viitataan yleensä mannertenvälisiin järeisiin ydinohjuksiin, jotka on suunniteltu täysimittaiseen ydinsotaan, esimerkiksi suurkaupunkien tuhoamiseen.
Venäjä on viime aikoina kyennyt hiljalleen etenemään Ukrainassa. Siksi tilanne ei nyt näytä Venäjän kannalta niin epätoivoiselta, että sen tarvitsisi turvautua ydinaseeseen, ei taktiseen eikä strategiseenkaan.
Edes ATACMS ja Storm Shadow -ohjusten laukaisut syvälle Venäjälle tuskin vielä täysin muuttaisivat sodan yleistilannetta. Venäjän johto tuskin turvautuu ydinaseeseen, ellei rintamatilanne ole sen kannalta aivan katastrofaalinen.
Vaarana kuitenkin on, että Venäjän johto voi jossain vaiheessa kokea tarvetta näyttäville teoille kuten taktisen ydinaseen käytölle. Kova retoriikka voi ajan mittaan itsessään luoda paineita osoittaa, että kyse ei ole vain retoriikasta.
Venäjällä ulkopolitiikan asiantuntijat ovat jo keskustelleet siitä, onko maan ydinpelote laimentunut ja menettänyt uskottavuutensa.
Kansainvälisessä politiikassa puhutaan jännitteiden kiihdyttämisestä niiden liennyttämiseksi, escalating to de-escalate. Ajatuksena on, että esimerkiksi rajoitetulla ydinaseiskulla voisi pelästyttää vastapuolen lopettamaan konfliktin.
Tämänsuuntaista ajattelua on Venäjällä pitänyt esillä erityisesti sotahaukkana tunnettu ulkopolitiikan asiantuntija Sergei Karaganov.
Kesäkuussa Karaganov johti keskustelua Putinin kanssa Pietarin talousfoorumissa. Tuolloin Putin sanoi, että Venäjällä ei edes ole tarvetta ydinaseiden käyttöön, koska sekä armeija että puolustusteollisuus ovat tehostaneet toimintaansa. Karaganovin valinnalla tilaisuuden juontajaksi oli ehkä tarkoitus korostaa Putinin maltillisuutta.
Mutta Putin sanoi tuolloin myös, että ydinasedoktriini on ajassa elävä asiakirja. Nyt syyskuussa Putin sitten kertoo, että Venäjän johdon kynnys ydinaseiden käyttöön madaltuu.
Riippumatta siitä, ovatko Putinin varoitukset vain bluffia, ydinaseiden käyttökynnyksen laskeminen on jälleen yksi vaarallinen kehityskulku. Ydinasevarustelu todennäköisesti vain kiihtyy. Jännittyneessä ilmapiirissä kasvaa myös liipasinherkkyys ja virhearvioiden riski.
Venäjä ja Yhdysvallat ovat jo pitkälti romuttaneet koko kylmän sodan loppuvaiheissa sovitun ydinaseita rajoittavan sopimusjärjestelmän. Maat tuskin lähiaikoina kykenevät solmimaan tilalle uusia sopimuksia.