Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Venäjä vaati vastuuseen mielenosoittajia, jotka polttivat sen lipun – näillä perusteilla siitä voitaisiin rangaista Suomessa

Vieraan valtion lipun polttamisesta voi saada sakkoja, jos poliisi kokee tilanteen häirinneen yleistä turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Mielenosoittajat polttivat Venäjän lipun itsenäisyyspäivänä.

Neljä 612-soihtukulkueeseen osallistunutta henkilöä poltti Venäjän lipun Hietaniemen hautausmaan portilla
Neljä 612-soihtukulkueeseen osallistunutta henkilöä poltti Venäjän lipun Hietaniemen hautausmaan portilla Helsingissä itsenäisyyspäivänä. Kuva: Silja Viitala / Yle
Otso Karhu

Venäjän ulkoministeriö on vaatinut, että Helsingissä itsenäisyyspäivänä Venäjän lipun polttaneet joutuvat rikosoikeudelliseen vastuuseen teostaan.

Neljä 612 -soihtukulkueen osallistujaa poltti Venäjän lipun Hietaniemen hautausmaan portilla itsenäisyyspäivän iltana 6. joulukuuta. Paikalla ollut poliisi kehotti nelikkoa lopettamaan, mutta lipun polttoa ei estetty.

Vieraan valtion lipun häpäiseminen tai polttaminen ei ole Suomen laissa kielletty. Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessorin Tatu Hyttisen mukaan Venäjän lipun polttaminen voi silti tulla rangaistavaksi rikkomuksena.

Vieraan lipun tuhoaminen ei ole laitonta, mutta voi johtaa rangaistukseen

Hyttisen mukaan vieraan valtion lipun polttaminen voi tulla rangaistavaksi kiertotietä.

Järjestyslain mukaan poliisin kuuluu ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Jos poliisi arvioi, että ulkovaltioiden lipun julkinen polttaminen tai häpäiseminen vaarantaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, voi se kieltää lipun polttamisen.

– Asia voidaan tulkita niin, että lipun polttajan toiminta herättää pelkoa ja provokaatiota kanssaihmisissä, jolloin teko on tulkittavissa järjestyslain rikkomukseksi, Hyttinen sanoo.

Teosta voidaan määrätä myös rikesakko. Yleisen järjestyksen häiritsemisestä tai turvallisuuden vaarantamisesta rikesakko on 70 euroa.

Poliisi voi tulkita tilanteen myös toisin. Jos lipun häpäisy ei tapahdu julkisesti tai jos poliisi arvioi, että järjestyslakia ei ole rikottu, ei asiaan välttämättä reagoida lainkaan.

Hyttinen ei usko, että ulkomaisten lippujen häpäisy olisi rikoslailla kielletty missään Euroopan maassa.

Suomen lipun häpäiseminen on laissa kielletty

Suomen lain mukaan Suomen lipun häpäisy on kuitenkin rangaistavaa. 1970-luvulla määrätty laki Suomen lipusta määrittelee asian seuraavasti:

Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon.

Laki Suomen lipusta on erillään Suomen rikoslaista, joten rangaistus voi olla sakkoja, ei vankeutta. Hyttisen mukaan myös Suomen lipun osalta on merkitystä, kuinka julkisesti lipun häpäisee.

– Jos polttaa Suomen lipun yksin kotonaan eikä kukaan näe sitä, ei teko ole rangaistava. Jos joku kuvaa polttamisesta videon someen, olisi se jo lain mukaan rangaistavaa.

Vahingossa tuleen syttyneestä tai muutoin häpäistystä Suomen lipusta ei Hyttisen mukaan koidu rangaistusta. Ylipäänsä lakia Suomen lipusta sovelletaan rangaistustarkoituksissa hyvin harvoin.

Hyttinen muistuttaa, että noin 50 vuotta vanhassa laissa ei huomioida sosiaalista mediaa tai nykyistä julkisuuskäsitystä. Laki voi aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta.

Sisäministeriön arvion mukaan poliisille tehdään vuosittain kahdesta kolmeen rikosilmoitusta Suomen lipun häpäisemistä koskien.

Lakia tulkitaan tilannekohtaisesti

Järjestyslakia ei koskaan tulkita irti kontekstista. Lipun tai vastaavien symbolien häpäisy arvioidaan tilannekohtaisesti.

– Jos pieni joukko henkilöitä polttaa minkä vain maan lipun keskenään metsäaukiolla, ei siitä seuraa mitään. Jos Venäjän lipun polttaa venäläisten edessä, voi tilanteen oikeudellinen arviointi olla toisenlainen, Hyttinen sanoo.

Lippujen häpäisemisestä ei ole poliisilla kunnollisia tilastoja, sillä järjestyslain rikkeistä ei välttämättä kirjata ja erotella syitä tarkemmin.

– Järjestyslain mukaan myös juopottelu julkisilla paikoilla on Suomessa kielletty. Poliisi voi puuttua julkisella paikalla juomiseen muun muassa kehottamalla lopettamaan tai poistumaan, mutta harvoin siitä tulee oikeita seuraamuksia tai rangaistuksia, jotka kirjataan ylös.

Lain rikkomisesta voi tulla sanktioita myös jälkikäteen, jos poliisi ja oikeuslaitos näin tulkitsevat. Helsingin poliisi ei ole kuitenkaan tiedottanut, että se reagoisi itsenäisyyspäivänä poltettuun Venäjän lippuun millään lailla.

– Venäjän omilla vaatimuksilla ei luonnollisesti ole mitään vaikutusta Suomen oikeustahojen toimintaan, kuten ei myöskään Suomen valtiolla, Hyttinen muistuttaa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 14. joulukuuta kello 23:een asti.

Näin poliisi ennakoi itsenäisyyspäivän mielenosoituksia toissa viikolla.