Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Virkkunen pakkoliitoksista: Kunnissa otetaan kriisimenettely nyt vakavammin

Hallituksen ote kriisikunnista tulee liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan tiukkenemaan.

Henna Virkkunen.
Henna Virkkunen. Kuva: Yle
Tero Koskinen

Hallitus käytti torstaina ensimmäistä kertaa viime kesänä lailla hyväksyttyä järeää mahdollisuutta yhdistää kunnat vastoin valtuustojen tahtoa.

Lavia pakkoliitetään hallituksen päätöksestä Poriin ja Tarvasjoki Lietoon. Lisäksi Jalasjärvi liitetään kuntien yhteisestä esityksestä Kurikkaan.

Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) toteaa Lavian kunnan olleen 11 vuotta alijäämäinen. Tarvaskoski on puolestaan toista kertaa erityisen vaikeassa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä.

Uskon, että kunnat suhtautuvat nyt entistä vakavammin tähän kriisikuntamenettelyyn.

Henna Virkkunen

– Eli se osoittaa sitä, että kunnanvaltuusto ei itse omilla toimillaan ole kyennyt kääntämään talouden suuntaa, huomauttaa Virkkunen.

Edellinen kuntaliitos 1970-luvulla.

Päätökset ovat rajuja, viimeksi pakkoliitoksia nähtiin vuonna 1977, kun Kajaanin maalaiskunta liitettiin Kajaaniin ja Karhula ja Kymi Kotkaan.

Pakkoliitoksiin ryhdytään, mikäli kriisikunta ei enää kykene järjestämään palveluja.

Seuraavaksi hallituksen pöydällä on näillä näkymin Vimpelin ja Honkajoen kuntien itsenäisyys. Uusia päätöksiä pakkoliitoksista ei kuitenkaan ole luvassa ennen kuin vasta vuoden kuluttua.

Hallituksen ote kriisikunnista kiristyy

Virkkunen toivoo muiden kuntien ottavan nyt opiksi Lavian ja Tarvasjoen pakkoliitoksista.

– Kyllä minä itse uskon, että kunnat suhtautuvat nyt entistä vakavammin tähän kriisikuntamenettelyyn.

Hallituksen ote kriisikunnista tulee Virkkusen mukaan tiukkenemaan. Syyskuussa eduskunnalle annettavan lakiehdotuksen mukaan kunnan taloustilinpäätöksen alijäämä on jatkossa katettava neljän vuoden kuluessa.

Suosittelemme