Työ on vienyt uutismiehen yli 50 vuotta asumaan ja juttumatkoille maailmalle – aina on palattu Veikkolaan

Toimittaja Kari Lumikero on suomalaisille hyvin tuttu tv-kasvo, vaikkei hän ole yli 50:een vuoteen asunut synnyinmaassaan. Täällä on kuitenkin yksi erityinen paikka, joka vetää uutismiehen aina Suomeen.

Lumikero (70) on juuri julkaissut elämänkertakirjan (Tammi 2019), jossa hän käy läpi elämäänsä ja uraansa toimittajana läpi vuosikymmenten.

Hänet muistetaan erityisesti MTV3:n kirjeenvaihtajana Tukholmassa ja Berliinissä, mutta myös raportoijana eri puolilla maailmaan sotatantereilla ja katastrofien keskellä, kuten Thaimaan Khao Lakissa vuonna 2004.

Tsunami-aalto oli pyyhkäissyt kokonaisia kyliä ja turistikeskuksia alleen. Uutismies Lumikero vietti perheensä kanssa joulua Kirkkonummella tapansa mukaan, kun uutiset valtavasta murhenäytelmästä alkoivat selvitä.

Matkalaukku pakattiin kiireellä, eikä sattumalta juuri Veikkolassa. Kylä on ollut kiinnekohta Lumikerolle ja perheelle vuodesta 1988 lähtien, vaikka muuten kotiosoite on muuttunut useasti.

Tällä hetkellä Lumikerot elävät Budapest-vaihetta. Vaimo Cita Högnabba on Suomen tiede- ja kulttuuri-instituutin johtajana ensi vuoteen saakka.

– Sitten on päätettävä mihin asetutaan. Vaihtoehtoina ovat joko Tukholma tai Veikkola, Lumikero pohtii talonsa lasikuistilla Veikkolassa.

Tukholman painoa vaa´assa painavat perhesyyt, lapset ja lapsenlapset ovat pysyvästi siellä.

Lumikero on muuttanut nuorukaisena Suomesta vuonna 1967, eikä sen jälkeen ole pysyvästi asunut synnyinmaassaan.

– Olen kotoisin kaikkialta ja samalla en mistään. Mutta kyllä minulla on vahva Veikkola-identiteetti. Tänne on aina mukava tulla.

Lumikerojen tie johti Veikkolaan Kylmälän kautta. Sieltä vuokrattiin aluksi mökkiä, kunnes tuli ajatus etsiä pysyvämpää paikkaa Veikkolasta.

– Etsintäpartiot olivat liikkeellä. Ystävien kautta löysimme pienen maalaistalon Veikkolasta – mistä lie kohtalon oikusta vieläpä Kapakkatien varrelta, Lumikero kirjoittaa kirjassaan.

Ystäviä ja tuttavia asui tai mökkeili lähistöllä useita, ja siitä on muodostunut Lumikeron mukaan ainutlaatuinen yhteisö, jolle annettiin nimikin ”Veikkolan Vapaa Valtio” (VVV) ja valittiin presidentti.

Virkaa on hoitanut musiikkineuvos Jukka Haavisto jo vuosikymmenet. Itse asiassa pidempään kuin Kekkosen aika presidenttinä jatkui.

Tuttuja ja ystäviä siis riittää Veikkolan raitilla. – Jos haluaa tavata rospuuttokaudella tuttuja, varmin tapa on pistäytyä jommassakummassa kylän suurista ruokakaupoista. Varaan nykyään päivittäisostoksille Veikkolassa automaattisesti vartin, Lumikero kertoo.

Kuten todettu, Lumikero on kiertänyt jos jonkinlaiset kolkat maailmalla, hyvin vaarallisetkin sellaiset. Kaikesta on hän selvinnyt ehjin nahoin.

Ainut fyysinen vamma on sattunut Veikkolassa juttumatkalle lähtiessä. Loikka lumivallin yli taksiin epäonnistui ja mies rojahti pitkältä pituuttaan kovaan maahan.

Kaksi kylkiluuta meni poikki, mikä todettiin vasta Kyproksella pirunmoisen kivun ja parin Suomeen lähetetyn jutun jälkeen.

Uutismies on ollut eläkkeellä nyt viitisen vuotta, muttei toimettomana. Erilaista freelance-keikkaa pukkaa. Tämä vuosi on mennyt pitkälti kirjaa kirjoittaessa.

– Elämäkerran kirjoittaminen on ollut huikea aikamatka, jota en olisi halunnut jättää väliin, Lumikero toteaa kirjansa loppusanoissa.

Uusi vaihe on alkamassa. Vaimo Cita on jäämässä eläkkeelle.

– Todennäköisesti vietämme osan elämästämme sukkuloimalla Suomen ja Ruotsin väliä – pitkin sitä vertauskuvallista siltaa, jota olen maidemme välille koko ikäni yrittänyt rakentaa.

Lumikero on itse Veikkolan kirjastossa kertomassa tuoreesta kirjastaan 29.10. kello 18.

Kari Lumikero: Uutismies Tammi 2019, 424 sivua