FI119181B - Jauhin - Google Patents

Description

1 11918¾

Jauhin

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on jauhinpinta lignoselluloosapitoisen materiaalin kuiduttamiseksi tarkoitettuun jauhimeen, jossa jauhimessa on ainakin 5 kaksi toistensa suhteen samanakselisesti sovitettua jauhinpintaa, joista ainakin yksi pyörii akselin ympäri ja joiden väliin kuidutettava materiaali syötetään, ja jossa jauhinpinnassa on uria ja niiden välissä harjoja ja ainakin osa jauhin-pinnan harjoista on muodostettu ainakin kahdesta eri harjaosasta, jotka on kytketty toisiinsa siten, että toinen harjaosa on jauhinpinnan pyörimissuunnas-10 sa edempänä kuin toinen harjaosa, ja että ainakin joissakin harjaosissa jauhinpinnan pyörimissuunnassa etummainen seinämä on ainakin osalta pituuttaan olennaisesti kalteva.

Keksinnön tausta

Mekaanisen massan valmistamiseen käytettävät levy- ja kar-15 tiojauhimet koostuvat kahdesta vastakkain sijoitetusta jauhinievystä, jotka kiertyvät toistensa suhteen, ja joista toinen tai molemmat ovat pyöriviä. Levy-jauhimissa jauhinlevy on levymäinen ja kartiojauhimessa jauhinlevy on kar-tiomainen. Jauhinievyjen jauhinpinnat muodostuvat tyypillisesti urista ja niiden väliin jäävistä kohoumista eli teräharjoista, joita jatkossa nimitetään harjoiksi. 20 Näiden urien ja harjojen muoto voi sinänsä vaihdella useilla eri tavoilla. Niinpä ·:··· esimerkiksi jauhinpinta voi olla jauhinlevyn säteen suunnassa jaettu kahteen tai useampaan kehämäiseen osaan, joissa kussakin voi olla muodoltaan eri- .···. laisia uria ja harjoja. Samoin kunkin kehän harjojen ja urien lukumäärä ja ti- • · heys sekä niiden muoto ja suunta voivat poiketa toisistaan. Niinpä harjat voivat 25 olla joko jatkuvia koko jauhinpinnan säteen pituudelta tai siinä voi olla useita * · '*·*' harjoja säteen suunnassa peräkkäin. Harjoista sekä niiden väliin jäävistä urista muodostetuista rakenteista sovitetaan useita jauhinsegmenttejä levyjen päälle.

• · \v Toisessa jauhinkiekossa on aukko, josta jauhettava materiaali syötetään jau- • · · ·...· himeen. Jauhinkiekot sijoitetaan niin, että jauhinsegmenteistä muodostuu jau- . !·. 30 hinkita, jonka kautta kuituaines on tarkoitettu poistumaan sisäpuolelta, missä * * · .··*, jauhinelementtien harjat suorittavat hajottamisen. Jauhimen kiekkojen väli on • · T suurimmillaan kiekkojen keskellä ja pienenee ulkokehää kohti siirryttäessä • · * : Y* jauhettavan materiaalin asteittaiseksi hienontamiseksi.

ϊ,Ϋ US-julkaisussa 6311907 on esitetty jauhinlevy, jonka jauhinlevyn 35 jauhinpinnassa osa olennaisesti jauhinlevyn säteen suunnassa kulkevista har- 2 119181 joista on muodostettu jauhinlevyn säteen suunnassa toisiinsa kytketyistä har-jaosista siten, että jauhinlevyn harjaosien välissä niiden kytkentäkohdassa on jauhinlevyn säteen kulkusuuntaan verrattuna vinottain kulkeva yhdysosa, joka kytkee harjan muodostavat harjaosat toisiinsa siten, että harja kulkee pol-5 veilevasti jauhinlevyn sisäkehän suunnasta ulkokehän suuntaan. Polveilevan harjarakenteen tarkoituksena on tehostaa jauhatusta estämällä jauhettavan materiaalin siirtyminen liian nopeasti jauhinlevyn ulkokehää kohti pois jauhin-levyjen välistä. Eräässä julkaisun esittämässä sovellutusmuodossa mainittu harjaosat toisiinsa kytkevä yhdysosa on muotoiltu muodostamaan vierekkäi-10 sen harjaosien välisen yhdysosan suuntaan kaltevan rampin, jonka tarkoituksena on edesauttaa jauhettavan materiaalin siirtymistä pois jauhinpinnan harjaosien välisistä urista jauhinlevyjen väliin.

Julkaisussa US 3674217 on esitetty jauhinpinta, jonka teräharjojen jauhinpinnan pyörimissuuntaan oleva reuna on kalteva. Julkaisussa US 15 1114339 on esitetty jauhinpinta, jonka teräharjat muodostuvat ainakin kahdes ta toisiinsa kytketystä harjaosasta siten, että toinen harjaosa on jauhinpinnan pyörimissuunnassa edempänä kuin toinen harjaosa ja jossa jauhinpinnan suuntaan tuleva harjaosan seinämä voi olla joko pystysuora tai kalteva.

Julkaisussa GB 1306775 on esitetty jauhinpinnoissa olevia toisiinsa 20 kytketyistä harjaosista muodostuvia teräharjoja ja niiden välissä olevia uria siten, että harjat muodostuvat useammasta kuin yhdestä harjaosasta ja jokin • * • " harjaosa on jauhinpinnan pyörimissuunnassa edempänä kuin jokin toinen har- jaosa. Lisäksi on esitetty, että jauhinpinnan pyörimissuuntaan oleva harjan « · · v : seinämä voi olla kalteva.

25 On myös todettu, että kuituainesta hajotettaessa paremman loppu- • * · tuotteen laadun saavuttamiseksi on edullista, että jauhinsegmenttien urien ’,···, poikki sijoitetaan virtauksen rajoituksia, niin sanottuja patoja, jotta estettäisiin * · “* käsittelemättömän aineksen pääsy jauhinkidan läpi. Padot pakottavat kuitu- . . massan ylös urista, jolloin se joutuu käsittelyyn vastapäisten jauhinlevyjen • · · 30 päällä olevien jauhinsegmenttien teräharjojen väliin. Mitä enemmän patoja jauhinsegmentissä on, sitä parempilaatuista kuitumassaa saadaan jauhettua.

: ;*: Käytännössä kuitenkin patojen määrä täytyy pitää rajoitettuna, sillä mitä • t * enemmän jauhinsegmentissä on patoja, sitä vaikeammin jauhinkidassa oleva ·*· vesi ja jauhamistoiminnon aikana levyjauhimeen kohdistuneesta suuresta te- • 4 · 35 hosta johtuen syntyvä höyry pääsevät poistumaan jauhinkidasta ja näin ollen *···: jauhimen tuotantokapasiteetti laskee. Tämän lisäksi höyryn paine synnyttää suuria aksiaalivoimia jauhinsegmenttien välillä, varsinkin niiden kehän ulom- 3 119181 massa osassa, mikä kuormittaa jauhimen laakeristoa ja näin ollen rajoittaa myös jauhimen ajettavuutta. Korkea höyryn paine aiheuttaa myös jauhinseg-menttejen taipumista niin, että ne menettävät yhdensuuntaisuutensa.

Keksinnön lyhyt selostus 5 Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan uudentyyppinen jauhinpinta lignoselluloosapitoisen materiaalin kuiduttamiseksi tarkoitettuun jauhimeen.

Keksinnön mukaiselle jauhinpinnalle on tunnusomaista se, harja-osan seinämän kaltevuus muuttuu harjaosan pituussuunnassa siten, että sei-10 nämän kaltevuus lähempänä jauhinpinnan keskiakselia on pienempi kuin seinämän kaltevuus kauempana jauhinpinnan keskiakselista.

Keksinnön olennaisen ajatuksen mukaan jauhinpinnassa, joka on tarkoitettu sellaista lignoselluloosapitoisen materiaalin kuiduttamiseksi tarkoitettua jauhinta varten, jossa on ainakin kaksi toistensa suhteen samanakseli-15 sesti sovitettua jauhinpintaa, joista ainakin yksi pyörii akselin ympäri ja joiden väliin kuidutettava materiaali syötetään, ja joissa jauhinpinnoissa on uria ja niiden välissä olevia harjoja ja ainakin osa jauhinpintojen harjoista on muodostettu ainakin kahdesta eri harjaosasta, jotka on kytketty toisiinsa siten, että toinen harjaosa on jauhinpinnan pyörimissuunnassa edempänä kuin toinen har-20 jaosa, on ainakin joissakin harjaosissa jauhinpinnan pyörimissuunnan puolei-: '·· nen seinämä ainakin osalta pituuttaan olennaisesti kalteva.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti-vaatimusten kohteena.

:***: Keksinnön etuna on, että se tehostaa jauhettavan materiaalin siir- *»* 25 tyrnistä jauhinpinnan urista vastakkaisten jauhinpintojen väliin, saaden täten ,···, aikaan jauhetun lopputuotteen paremman laadun ja jauhimen tuotantokapasi teetin pidettyä korkeana.

• · : Λ: Kuvioiden lyhyt selostus • · ·

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa . 30 kuvio 1 esittää kaavamaisesti poikkileikkausta tavanomaisesta le- .···. vyjauhimesta, • « '*·* kuvio 2 esittää kaavamaisesti poikkileikkausta tavanomaisesta kar- : tiojauhimesta, • · · kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä tyypillistä jauhinlevyä jauhin-35 pinnalta katsottuna, 4 119181 kuvio 4 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista jauhin-segmenttiä, kuviot 5a, 5b, 5c, 6 ja 7 esittävät kaavamaisesti eräitä keksinnön mukaisia jauhinpinnassa olevia harjoja ja uria ja 5 kuviot 8, 9 ja 10 esittävät kaavamaisesti eräitä keksinnön mukai sessa jauhinpinnassa olevia harjoja.

Kuvioissa keksintö on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla viitenumeroilla.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 10 Kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä tavanomaista levy- jauhinta sivusta katsoen ja poikkileikattuna. Levyjauhimessa on kaksi levymäistä jauhinpintaa 1 ja 2, jotka on asetettu keskenään samanakselisesti. Tässä toteutusmuodossa toinen jauhinpinta 1 on pyörivässä jauhinlevyssä 3, mitä pyöritetään akselin 4 avulla. Toinen jauhinpinta 2 on tässä tapauksessa 15 kiinteässä jauhinlevyssä 5 eli staattorissa. Jauhinlevyjen 3 ja 5 jauhinpinnat 1 ja 2 voivat olla joko niihin suoraan muodostetut tai sinänsä tunnetulla tavalla erillisistä jauhinsegmenteistä muodostetut. Edelleen kuvio 1 esittää kuormi-tuslaitteen 6, joka on kytketty vaikuttamaan akselin 4 kautta jauhinlevyyn 3 niin, että sitä voidaan työntää kohti jauhinlevyä 5 niiden välisen raon säätämi-20 seksi. Jauhinlevyä 3 pyöritetään akselin 4 välityksellä sinänsä tunnetulla ta- • · : *·· valla selvyyden vuoksi esittämättä jätetyn moottorin avulla.

"* : Kadutettava lignoselluloosapitoinen materiaali syötetään toi- :T: sen jauhinpinnan 2 keskellä olevasta aukosta 7 jauhinpintojen 1 ja 2 välissä :***: olevaan rakoon eli jauhinkitaan, missä se kuituuntuu ja jauhautuu samalla, kun ··· :v. 25 materiaalin sisältämä vesi höyrystyy. Kuidutettava lignoselluloosapitoinen ma- ,···, teriaali voidaan syöttää jauhinkitaan myös jauhinpinnassa 2 olevista kuviossa • selvyyden vuoksi esittämättä jätetyistä aukoista. Kuituuntunut lignosellu- . . loosapitoinen materiaali poistuu jauhinlevyjen välistä niiden välisen raon kautta • * · *·[;* eli jauhinkidan ulkoreunasta jauhinpesän 8 sisälle ja se edelleen poistuu jau- • · *·♦·* 30 hinpesästä 8 poistokanavaa 9 pitkin.

: Kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä tavanomaista kartiojauhinta ··· sivusta katsoen ja poikkileikattuna. Kartiojauhimessa on kaksi kartiomaista ··· jauhinpintaa 1 ja 2, jotka on asetettu sisäkkäin keskenään samanakselisesti.

• · · Tässä toteutusmuodossa toinen jauhinpinta 1 on pyörivässä kartiomaisessa :···* 35 jauhinlevyssä 3, mitä pyöritetään akselin 4 avulla. Toinen jauhinpinta 2 on täs sä tapauksessa kiinteässä kartiomaisessa jauhinlevyssä 5 eli staattorissa.

5 119181

Jauhinlevyjen 3 ja 5 jauhinpinnat 1 ja 2 voivat olla joko niihin suoraan muodostetut tai sinänsä tunnetulla tavalla erillisistä jauhinsegmenteistä muodostetut. Edelleen kuvio 2 esittää kuormituslaitteen 6, joka on kytketty vaikuttamaan akselin 4 kautta jauhinlevyyn 3 niin, että sitä voidaan työntää kohti jau-5 hinlevyä 5 niiden välisen raon säätämiseksi. Jauhinlevyä 3 pyöritetään akselin 4 välityksellä sinänsä tunnetulla tavalla selvyyden vuoksi esittämättä jätetyn moottorin avulla.

Kuidutettava lignoselluloosapitoinen materiaali syötetään toisen jauhinpinnan 2 keskellä olevasta aukosta 7 jauhinpintojen 1 ja 2 välissä ole-10 vaan kartiomaiseen rakoon eli kartiomaiseen jauhinkitaan, missä se kuituuntuu ja jauhautuu. Kuituuntunut lignoselluloosapitoinen materiaali poistuu jauhinlevyjen välistä niiden välisen raon kautta eli jauhinkidan ulkoreunasta jauhinpe-sän 8 sisälle ja se edelleen poistuu jauhinpesästä 8 poistokanavaa 9 pitkin.

Kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä tyypillistä levyjauhimen jauhin-15 pintaa akselin suunnasta katsottuna. Jauhinpinnassa on jauhimen kehän suunnassa vuorotellen uria 10 ja harjoja 11 samassa kohdassa. Jauhinpinnassa on myös urien 10 poikki sovitettuja virtauksen rajoituksia, niin sanottuja patoja 18, joilla estetään käsittelemättömän aineksen pääsy pois jauhinki-dasta. Padot 18 pakottavat kuitumassan urista 10, mutta vaikeuttavat veden ja 20 jauhamistoiminnon aikana jauhimeen kohdistuneesta suuresta tehosta johtuen „ syntyvän höyryn poistumisen jauhinkidasta. Esimerkinomaisesti tässä on jau- • · • ** hinpinta jaettu kahteen säteissuunnassa peräkkäiseen kehään, joissa on ** * muodoltaan keskenään erilaiset urat ja harjat. Niinpä esimerkinomaisesti

• M

V · ulommassa kehässä olevat harjat voivat olla ainakin osan pituudestaan kuvion ·„.· 25 3 esittämällä tavalla kaarevia nuolen A esittämään pyörimis- tai rotaatiosuun- taan nähden niin, että jauhinpinnan ulkokehällä välissä oleva materiaali ikään-kuin pumpataan jauhimesta ulospäin. Tällaisia jauhinpintoja, jotka on muo- t*· dostettu joko suoraan jauhinlevyyn tai jotka on muodostettu erilaisista pinta-elementeistä on sinänsä tunnetulla tavalla useita erilaisia.

• · · ..... 30 Kuviossa 4 on kaavamaisesti esitetty erään ratkaisun mukaisen • · "* jauhinpinnan 1 osa eli segmentti, jossa jauhinpinta 1 on tässä esimerkinomai- sesti jaettu kahteen säteissuunnassa peräkkäiseen kehään 12 ja 13. Sisem- ·]"'· män kehän 12 harjat 11 on muotoiltu siten, että ne muodostuvat ainakin kah- :v. desta eri harjaosasta 11a ja 11b. Harjaosat 11a ja 11b on kytketty toisiinsa • · 35 siten, että keskiakselia 4 eli jauhinpinnan 1 pyörimis- tai rotaatioakselia lä-’** hempänä oleva harjaosa 11a on harjaosien 11a ja 11b kytkemiskohdassa 16 6 119181 keskiakselin 4 suhteen nuolen A osoittamassa rotaatiosuunnassa taaempana kuin keskiakselista 4 kauempana oleva harjaosa 11b. Harjaosat 11a ja 11b voidaan kytkeä toisiinsa myös siten, että keskiakselia lähempänä oleva harja-osa 11a on harjaosien 11a ja 11b kytkemiskohdassa 16 keskiakselin 4 suh-5 teen rotaatiosuunnassa edempänä kuin keskiakselista 4 kauempana oleva harjaosa 11b. Harjaosat 11a ja 11b voivat myös olla jauhinpinnan 1 säteen suuntaisia tai ne voivat myös olla eteenpäin kaartuvia jauhinpinnan rotaa-tiosuuntaan nähden. Ulompi kehä 13 on muotoiltu siten, että siinä olevat urat 10 ja harjat 11 ovat säteen suuntaisia tai ne voivat olla suoraan tai kaartuvasti 10 -45 - +45 astetta suhteessa jauhinpinnan 1 säteeseen. Jauhinpinnan 1 seg mentit eli jauhinsegmentit voivat muodostua myös vain yhdestä sisemmän kehän 12 kaltaisesta kehästä. Ne voivat myös muodostua useammista sisemmän kehän 12 ja ulomman kehän 13 kaltaisista kehistä. Jauhamistoiminnon aikana jauhimeen kohdistuneesta suuresta tehosta johtuen syntyvän höyryn ja 15 jauhinkidassa olevan veden virtausta urissa 10 ei välttämättä tarvitse estää padotuksella.

Kuvioissa 5a, 5b ja 5c on kaavamaisesti esitetty eräitä ratkaisun mukaisessa jauhinpinnassa olevien harjojen 11 mahdollisia sovellutusmuotoja.

Kuvio 5a esittää harjoja 11 jauhinpintaa 1 kohtisuorasta suunnasta katsottuna, 20 kuvio 5b esittää harjaosan 11a poikkileikkausta leikkauskohdassa D ja kuvio .. 5c esittää harjaosan 11a poikkileikkausta leikkauskohdassa E. Lignoselluloo- • · : " sapitoinen materiaali ohjataan jauhinlevyjen ja -pintojen pyörimisestä aiheutu- * J van keskipakovoiman avulla jauhinkitaan jauhettavaksi jauhinpinnan 1 rotaa- v : tiosuunnassa edempänä olevan harjaosan 11a sivuprofiilin seinämän 14 ja :...i 25 harjaosien 11a ja 11b kytkemiskohdassa harjaosien välillä olevan viiston fase- tin 15 kautta. Jauhamistoiminnon aikana jauhimeen kohdistuneesta suuresta tehosta johtuen syntyvä höyry ja vesi poistuvat uran 17 pohjaa pitkin pois jau- • · · himesta, koska ne ovat tiheydeltään pienempiä kuin lignoselluloosapitoinen materiaali ja niihin vaikuttava keskipakovoima on tämän vuoksi pienempi kuin 30 keskipakovoima, joka vaikuttaa lignoselluloosapitoiseen materiaaliin. Tämän • · T vuoksi ne ohjautuvat suuntaan, jossa on avointa tilaa jauhinpinnan keskiakse- lista 4 eli rotaatioakselista poispäin suuntautuville virtauksille. Sopivasti suun- nittelemalla ja mitoittamalla harjojen seinämien 14 ja fasettien 15 muoto ja ko- :v. ko sekä sijainti harjojen 11 pituussuunnassa eli jauhinpinnan 1 säteittäis- • · 35 suunnassa saadaan aikaan tilanne, missä lignoselluloosapitoinen materiaali **' ohjautuu jauhinpintojen 1 ja 2 väliselle jauhatusvyöhykkeelle ja höyry ja vesi 7 119181 poistuvat uran 17 pohjaa pitkin pois jauhimesta.

Harjaosien 11a ja 11b seinämä 14 on muodostettu viistoksi tai kaltevaksi jauhinpinnan 1 rotaatiosuuntaan A verrattuna taaksepäin siten, että jauhinpinnan 1 tason normaalin ja kaltevan seinämän 14 välille muodostuu 5 kulmat a1 ja a2, mitkä on esitetty kuvioissa 5b ja 5c. Kulma a1 kuvaa harja-osan kaltevuutta lähempänä jauhinpinnan 1 rotaatioakselia ja kulma a2 kuvaa harjaosan kaltevuutta kauempana jauhinpinnan 1 rotaatioakselista. Seinämän kaltevuus voi pysyä samana harjaosan 11a ja 11b koko pituussuunnassa, jolloin kulmat a1 ja a2 ovat yhtä suuria harjaosan koko pituudella, mutta edulli-10 sesti harjaosan seinämän kaltevuus kasvaa siirryttäessä harjaosia 11a ja 11b eteenpäin kohti jauhinpinnan 1 ulkokehää eli tällöin a2 on suurempi kuin a1 . Jauhinpinnan 1 ulkokehää lähempänä olevan kulman a2 suuruus voi vaihdella välillä 15-60 astetta, edullisesti välillä 30 - 50 astetta, ja jauhinpinnan 1 rotaatioakselia lähempänä olevan kulman a2 suuruus voi vaihdella esimerkiksi 15 välillä 0.5 - 5 astetta, mutta edullisesti kulma a1 on ainakin 10 astetta pienempi kuin kulma a2. Kulman suuruudella on se vaikutus, että mitä suurempi kulma on, sitä tehokkaammin jauhettava materiaali ohjautuu jauhinpintojen väliin. Kuvioissa on esitetty, että jauhinpinnan 1 rotaatiosuuntaan A oleva harjaosan 11a ja 11b seinämä on viisto tai kalteva koko harjaosan pituudelta, 20 mutta on mahdollista, että kyseinen seinämä on viisto tai kalteva ainoastaan .. osalta harjaosan pituutta.

• · : " Tekemällä jauhinpinnan 1 rotaatiosuuntaan A oleva harjaosien 11a ja 11b seinämä 14 ainakin osalta harjaosan 11a ja 11b pituutta viistoksi tai v : kaltevaksi, tehostetaan jauhettavan materiaalin siirtymistä pois harjojen 11 • # · 25 välisistä urista 17 harjojen 11 yläpinnalle vastakkaisten jauhinpintojen väliin.

j*\: Täten saadaan parannettua jauhetun lopputuotteen laatua ja pidettyä jauhi- :***: men tuotantokapasiteetti korkeana. Jauhettavan materiaalin siirtymistä jauhin- **« pintojen 1 ja 2 väliin voidaan edelleen tehostaa harjaosien 11a ja 11b kytke- miskohtaan muodostettavalla viistolla tasetiliä 15, joka on muodostettu nou- » · * ,···. 30 semaan jauhinpinnan 1 rotaatioakselia lähempänä olevan harjaosan 11a • · *** suunnasta kohti jauhinpinnan 1 rotaatioakselia kauempana olevaa harjaosaa ;.i.: 11b kohti, joka fasetti 15 edullisesti ulottuu harjaosan 11b yläpintaan asti. Näi- tä viistoja fasetteja 15 voidaan muodostaan kaikkiin jauhinpinnassa 1 olevien harjaosien 11a ja 11b kytkemiskohtiin tai vain ainoastaan osaan niistä.

]···, 35 Kuvio 6 esittää kaavamaisesti jauhinpinnassa 1 olevia harjoja 11 • « yläviistosta perspektiivisesti jauhinpinnan 1 pyörimissuuntaa A vastaan ole- 8 119181 vasta suunnasta katsottuna. Kuviossa 6 on lisäksi esitetty nuolella B höyryn ja veden virtaus harjojen 11 välisessä urassa 17 sekä nuolella C lignoselluloosa-pitoisen materiaalin siirtyminen jauhinpintojen 1 ja 2 väliselle jauhatusvyöhyk-keelle harjaosien 11a ja 11b kytkemiskohdassa olevan viiston fasetin 15 kaut-5 ta. Kuviossa 6, samoin kuin kuviossa 5, on lisäksi esitetty jauhinpinnan 1 ro-taatiosuunnassa vierekkäisten harjaosien välissä niitä yhdistävät patomaiset rakenteet 18 ja 19, jotka varmistavat lignoselluloosapitoisen materiaalin nousun urasta 17 jauhinpintojen väliseen jauhinkitaan muokattavaksi. Rakenteet 18 ja 19 voivat ulottua harjaosan yläreunaan tai vain osaan sen korkeutta.

10 Kuviossa 5a on esitetty, että jauhinpinnan 1 rotaatiosuunnassa A

etummainen harjan 11 seinämä on jauhinpinnan 1 uran 17 tasossa yhtenäinen, eli harjaosan 11b seinämä jatkuu ilman porrastusta yhtenäisenä harja-osan 11a seinämän kanssa jauhinpinnan 1 tasossa siirryttäessä jauhinpinnan 1 säteen suunnassa jauhinpinnan 1 sisäkehän suunnasta jauhinpinnan 1 ul-15 kokehän suuntaan. Kuviossa 7 on lisäksi esitetty harjan 11 sellainen sovellu-tusmuoto, missä kuviossa 7 oikealla puolella olevan harjan 11 mainittu seinämä ei ole yhtenäinen jauhinpinnan 1 uran 17 tasossa, vaan jauhinpinnan (1,2) pyörimissuunnassa harjaosien 11a ja 11b seinämien etureunojen välillä on uran 17 tasossa pieni porrastus tai porras 20 harjaosien 11a ja 11b kytke-20 miskohdassa. Porras voi olla jopa niin suuri, että se alkaa edempänä olevan harjaosan jättöreunan kyljen ja harjaosan pohjatason leikkauksesta, jolloin • · : " porras muodostaa samalla padon. Porraskohdan kulmasta riippuen pato ei **·* : kuitenkaan välttämättä olennaisesti estä virtausta urassa vaan se ohjaa jau- t · · v : hettavaa materiaalia tehokkaasti jauhinpintojen väliin. Kuvioissa 8, 9 ja 10 on 25 vielä esitetty kaavamaisesti ja esimerkinomaisesti eräitä ratkaisun mukaisen ;*·]: jauhinpinnan 1 mahdollisia harjojen 11 muotoja. Kuvioiden 8, 9 ja 10 mukai- ;***: sille harjoille 11 on ominaista se, että harjaosien alareuna tai etureuna seuraa ·# i jatkuvaa linjaa, eli jauhinpinnan pohjasta lähtevän harjan 11 harjaosat seuraa-vat jatkuvaa linjaa, joka jatkuva linja voi kääntyä monella eri tavalla. Mikäli har- • · » 30 jän 11 eri harjaosien liittymäkohdissa on porras, tulee portaan kohdalla olla T myös suurempi kulma jauhinpinnan normaalin ja harjaosan kaltevan seinämän välillä kuin seuraavan harjaosan alussa.

:"j Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollis- ··*·. tamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patentti- • · 35 vaatimusten puitteissa. Niinpä jauhinlevyjen segmentit voivat sinällään vaih-***** della rakenteellisilta ratkaisuiltaan, jolloin keksinnön mukainen jauhinpinta voi 9 119181 olla joko vain toisessa tai myös molemmissa jauhinpinnoissa. Jauhinpinnat ovat tyypillisesti pystysuunnassa ja pyörivät keskiakselin ympäri, mutta on mahdollista soveltaa keksintöä myös ratkaisuissa, missä jauhinpinnat sijaitsevat vaakatasossa. Jauhinpinnat voivat olla myös lieriömäisiä tai kartiomaisia.

5 Edelleen keksintöä voidaan soveltaa matalasakeusjauhatuksessa sekä kuitu-levykuitujen jauhatuksessa. Ratkaisun mukaista jauhinpintaa voidaan luonnollisesti käyttää myös sellaisissa jauhimissa, missä kahden kiinteästi sovitetun jauhinlevyn eli staattorin välissä on yksi pyörivä jauhinlevy, jonka molemmilla puolilla on jauhinpinta tai sellaisissa jauhimissa, missä molemmat jauhinlevyt 10 ovat pyöriviä. Kuvioissa esitetyissä esimerkeissä jauhinpinnan pyörimissuunnan A on esitetty olevan vasemmalta oikealle mutta jauhinpinnan pyörimissuunta A voi luonnollisesti olla myös oikealta vasemmalle, jolloin harjojen 1 muoto luonnollisesti muuttuu siten, että harjojen 11 kalteva seinämä 14 on pyörimissuuntaa kohti eli kuvioihin verrattuna harjojen 11 vasemmalla reunalla.

• * • « t ·· • t · · • · ·*> « · » • · « M» • · • · • · · · * • * • · • · * · · • · • ·

Mi • · • * · • « · « · ··* • · • ·

Mi • · f » · ·

• M

• · · • · • * • · · • M * i i i « · • ·

Mi • · • ·

Mi

Claims (9)

10 119181

1. Jauhinpinta lignoselluloosapitoisen materiaalin kuiduttamiseksi tarkoitettuun jauhimeen, jossa jauhimessa on ainakin kaksi toistensa suhteen 5 samanakselisesti sovitettua jauhinpintaa (1,2), joista ainakin yksi pyörii akselin ympäri ja joiden väliin kadutettava materiaali syötetään, ja jossa jauhinpinnas-sa (1, 2) on uria ja niiden välissä harjoja (11) ja ainakin osa jauhinpinnan (1, 2) harjoista (11) on muodostettu ainakin kahdesta eri harjaosasta (11a, 11b), jotka on kytketty toisiinsa siten, että toinen harjaosa (11a, 11b) on jauhinpinnan 10 (1,2) pyörimissuunnassa edempänä kuin toinen harjaosa (11a, 11b), ja että ainakin joissakin harjaosissa (11a, 11b) jauhinpinnan (1,2) pyörimissuunnassa (A) etummainen seinämä (14) on ainakin osalta pituuttaan olennaisesti kalteva, tunnettu siitä, että harjaosan (11a, 11b) seinämän (14) kaltevuus muuttuu harjaosan (11a, 11b) pituussuunnassa siten, että seinämän (14) kal-15 tevuus lähempänä jauhinpinnan (1, 2) keskiakselia on pienempi kuin seinämän (14) kaltevuus kauempana jauhinpinnan (1, 2) keskiakselista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauhinpinta, tunnettu siitä, että harjaosan (11a, 11b) seinämän (14) kaltevuus on välillä 0.5 - 60 astetta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jauhinpinta, tunnettu 20 siitä, että jauhinpinnan (1, 2) keskiakselia (4) lähempänä oleva harjaosa (11a) on harjaosien (11a, 11b) kytkemiskohdassa jauhinpinnan (1, 2) pyörimissuun- : “ nassa taaempana kuin keskiakselista kauempana oleva harjaosa (11 b).

* » «· * * 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jauhinpinta, tunnettu ·«* : siitä, että jauhinpinnan (1, 2) keskiakselista (4) kauempana oleva harjaosa 25 (11a) on harjaosien (11a, 11b) kytkemiskohdassa jauhinpinnan (1, 2) pyöri- missuunnassa taaempana kuin keskiakselia lähempänä oleva harjaosa (11 b).

:***: 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhinpinta, I·· tunnettu siitä, että kahden peräkkäisen harjaosan (11a, 11b) seinämän etureunat jauhinpinnan pyörimissuunnassa katsottuna ovat yhtenäiset keske- .···, 30 nään.

"* 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen jauhinpinta, t u n - nettu siitä, että kahden peräkkäisen harjaosan (11a, 11b) seinämän etu-s"[i reunat jauhinpinnan (1, 2) pyörimissuunnassa katsottuna ovat porrastetut tois- :v, tensa suhteen. • ·

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhinpinta, tunnettu siitä, että ainakin osa jauhinpinnassa (1 ,2) olevista kahden toi- 11 119181 siinsa kytketyn harjaosan (11a, 11b) kytkemiskohdista käsittää jauhinpinnan (1, 2) ulkoreunaan kaltevan viiston fasetin.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhinpinta, tunnettu siitä, että harjaosien (11a, 11b) yläpinnat ovat samassa tasossa. 5

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhinpinta, tunnettu siitä, että jauhinpinnan 1 rotaatiosuunnassa (A) vierekkäisten harjaosien (11a, 11b) välissä on mainittuja harjaosia (11a, 11b) yhdistävä pa-tomainen rakenne (18,19). • « • · · · • · · • · · • 1 · • · · • # • · • · · * · m • 1 « • · · • · · • · • · • · · • · • 1 · • · · • · • · • · • · * · · • 1 · • · · • · · * 1 · • · • · ♦ · · • · · • · · • · • · · 1 • « • 1 Φ · · 12 119181