FI114852B - Antimikrobisena aineena käytettävä hapotettu nitraatti - Google Patents

Description

1U852

ANTIMIKROBISENA AINEENA KÄYTETTÄVÄ HAPOTETTU NITRAATTI

Tämä keksintö liittyy hapotetun nitraatin käyttöön antimik-robisena aineena.

5

Vaikka nitriittiä on käytetty ruuan säilöntäaineena monien vuosien ajan, ei mekanismia, jolla se tappaa mikro-organismit ole selvitetty. Patenttijulkaisussa JP 59085278 on kuvattu ruoan säilönnässä ja julkaisussa JP 62142559 hajun 10 poistossa käytettäviä nitraattisuoloja ja happoa sisältäviä koostumuksia. Patenttijulkaisussa EP 630650 on kuvattu ihon ja limakalvon hoidossa käytettäviä valmisteita, jotka sisältävät typpihappoa, alkaanihappoa ja nitraatin pelkis-tystuotteita.

15

Olemme nyt havainneet, että nitriitti pienenä pitoisuutena on tehokas pienentämään bakteeri-, sieni- ja viruspopulaati-oita eläimen ruumiissa, kun pH-arvo on alle 4. Uskomme, että nisäkkäät käyttävät tätä mekanismia nieltyjen mikro-20 organismien tuhoamiseen.

Aktiivinen suolisto-sylkirauhaskierto ihmisessä pitää yllä nitraatin virtausta suuhun, jossa se nopeasti pelkistyy nitriitiksi kielen päällä olevien bakteerien vaikutuksesta.

25 Sylkirauhasten nitraattierityksen tarkoituksena on saada • · aikaan prekursori typenoksidien muodostumiselle nitraattien « · hajotessa.

• · • · · • Lyhyesti, olemme huomanneet, että hiivan Candida albicans ja : 30 bakteerin E.coli altistuminen syljen nitriittikonsentraati- oille happo-olosuhteissa, jotka ovat samanlaiset kuin vatsassa, aiheutti annoksesta riippuvan pienentymisen niiden selviytymisessä. Siksi on selvää, että typen oksidien ja/tai typpihapon muodostuminen suussa hapotetusta nitriitistä ja 35 ruuansulatusalueella, erityisesti ylemmällä ruuansulatusalu-j. eella, ehkäisee mikrobi-infektiota.

i · *

Suussa bakteerit nopeasti pelkistävät nitraatit nitriiteik-si. Heti nielemisen jälkeen vatsan happo-olosuhteet proto-j 40 noivat nitriitin, jolloin muodostuu typpihappoa (pKa noin ' ' 3,5). Typpihappo vuorostaan dissosioituu muodostaen typen oksideja alla esitetyn mukaisesti.

5 114852 2 no2- + H' = ΗΝ02 (1) 2 HN02 = H20 + N203 (2) N203 + = NO + N02 (3)

Sisäsyntyinen ja ruokavalion sisältämä nitraatti konsentroi-tuu aktiivisesti sylkirauhasten vaikutuksesta yli 10-kertai-seksi plasman konsentraatioon verrattuna ja erittyy sylkeen. Täten sylki muodostaa jatkuvan nitraattilähteen ylemmän 10 ruuansulatuselimistön alueella. Nitraatin muuttuminen nitriitiksi suussa on nopeaa, ja se rajoittuu ihmisellä kielen pinnalle ja rotalla kielen takimmaiselle kolmannekselle.

Nitraatin vaikutusta suolisto-sylkirauhaskiertoon ei tunne-15 ta, mutta on mahdollista, että vatsahappo sellaisenaan ei ole riittävän tehokas tuhotakseen useat niellyt mikro-organismit, ja että sylkirauhasten nitraattierityksen ja nitriitiksi muuttumisen primaarinen tarkoitus on toimia prekur-soreina typen oksidien muodostumiselle vatsaontelossa, niel-20 tyjen mikro-organismien tappamiseksi.

Yllä esitetty mekanismi soveltuu myös ihon mikro-organismien tuhoamiseen. Esimerkiksi "urheilijan jalka" -ihottuman tai savipuoli-ihottuman ollessa kyseessä.

Olemme huomanneet, että nitriitti 4% konsentraatiossa iner-tissä kantoainerasvassa tai -voiteessa sekoitettuna orgaani-• seen happoon, kuten salisyylihappo, reagoi tuottaen typen : oksideja, jotka ovat tehokkaita iholla olevien infektiivis- 30 ten organismien, kuten sienet, hiivat, bakteerit ja viruk-set, tappamisessa. Nitriittien ja hapon yhdistelmä aiheuttaa ‘ * lievää ihottumaa (punaisuutta), joka aiheutuu typen oksidien vapautumisesta, mutta siitä ei aiheudu merkittävää tulehdus-,ta.

: 35

Yllä esitetty mekanismi on myös käytännöllinen joidenkin esineiden, kuten hammasproteesien, steriloinnissa käyttämäl- lä steriloivaa nitriittiliuosta. Perinteiset liuokset, jotka ovat tehokkaita hammasproteesien steriloinnissa maistuvat ! usein epämiellyttäviltä klooripohjaisten desinfiointiainei- den vuoksi. Nitriitin ja hapon yhdistelmä muodostaa antimik- 114852 3 robisen liuoksen, jolla on vain vähän tai ei ollenkaan makua. Muitakin esineitä, kuten esimerkiksi piilolaseja voidaan steriloida vastaavalla tavalla.

5 Maha-suolitulehdus on jatkuvasti pääasiallinen ongelma sikojen ja muun karjan kasvatuksessa. Enteropatogeeniset Escherichia coli -bakteerit (varsinkin ne, jotka kantavat K88 antigeeniä) ovat erityisesti aiheuttajina. Vaikka ruuansu-lastuselimistön happamuuden on ajateltu olevan eräs pää-io asiallisista isäntäeläimen puolustusjärjestelmistä, joka muodostaa esteen suun kautta hankitulle infektiolle, on se selvästi riittämätön estämään organismeja pääsemästä pidemmälle eläinten sisäelimiin.

15 Siksi tämän keksinnön ensimmäisen sovellutusmuodon mukaan on saatu aikaan annosmuoto bakteeri-, virus- tai sienitartunto-jen hoitamiseksi ihmisen tai eläimen kehossa, jolle annos-muodolle on ominaista, että se sisältää: farmaseuttisesti hyväksyttävän hapotusaineen, 20 farmaseuttisesti hyväksyttävän nitriitti-ionien lähteen tai nitraattiprekursorin sitä varten, ja . . farmaseuttisesti hyväksyttävän kantoaineen tai laimen- ' y timen, jossa hapotusaineen säädetty pienentämään käyttöympä- ristön pH alle arvon 4. Edullisesti hapotusaineena on or- » 9 , *i 25 gaaninen happo, esimerkiksi salisyylihappo tai askorbiini-. V happo. Nitriitin prekursori-ionina voi olla alkalimetalli- : tai maa-alkalimetallinitraatti, joka voi muuttua nitriitiksi entsyymin vaikutuksesta.

30 Farmaseuttisesti hyväksyttävä kantoaine voi olla inertti ,···_ rasva tai voide. Keksinnön erityisen edullisessa muodossa hapotusaine ja nitriittilähde tai sen prekursori annostel-laan erikseen mainittuun rasvaan tai voiteeseen, jolloin nitriitti-ionien vapautuminen tapahtuu käyttöympäristössä.

: .·. 35 ,·’ | Vaihtoehtoisesti happokoostumus voidaan annostella tabletti na tai liuoksena.

Keksinnön erään lisäaspektin mukaan on saatu aikaan esineen sterilointimenetelmä, jolle on tunnusomaista, että se koos tuu seuraavista vaiheista 4 1 1 4852 5 1) farmaseuttisesti hyväksyttävän hapotusaineen ja far maseuttisesti hyväksyttävän nitriitti-ionilähteen valmistaminen, 2) mainitun hapotusaineen sekoittaminen mainitun nitriitti-ionilähteen kanssa nestemäisessä kantoaineessa ίο kontaktissa mainitun esineen kanssa pH:n pienentämiseksi alle arvon 4, mainitun esineen steriloimiseksi nitriitti-ioneilla.

Eräässä keksinnön sovelluksessa on saatu aikaan sterilointi-15 aineen koostumus, jolle on ominaista, että farmaseuttisesti hyväksyttävä hapotusaine sisältää, farmaseuttisesti hyväksyttävän nitriitti-ionilähteen tai sen nitraattiprekursorin, ja farmaseuttisesti hyväksyttävän kantoaineen tai lai-20 mentimen, jossa hapotusaine on säädetty pienentämään käyttöympäristön pH alle arvon 4.

Edelleen eräässä keksinnön sovellutusmuodossa on saatu ai-’ kaan eläinten ruuan lisäaine, jolle on tunnusomaista, että :·.· 25 se sisältää farmaseuttisesti hyväksyttävän hapotusaineen ja, farmaseuttisesti hyväksyttävää nitriitti-ionilähdettä tai sen nitraattiprekursoria, sellaisen määrän, joka on • ; riittävä tuottamaan hyödynnettävän antibakteerisen farmalo- '·:· gisen vaikutuksen, mutta on riittämätön aiheuttamaan haital- ·.· ’ 30 lista vaikutusta kohde-eläimeen.

Hapotusaine voi olla salisyyli- tai askorbiinihappo kuten yllä, ja nitriitti-ionilähteenä tai sen nitraattiprekursori-; na voi olla epäorgaaninen nitraatti kuten yllä on esitetty.

35 Eläimen ollessa sika, lisäainetta pitäisi sisällyttää ruo-•· kaan sellainen määrä, jolla voidaan varmistaa, että jokainen täysikasvuinen eläin saa tasapainotetun annoksen suuruudel-·... taan 0,3-5,0 g/päivä ja edullisesti noin 1 g/päivä.

114852 5

Keksinnön havainnollistamiseksi sitä ryhdytään nyt lähemmin tarkastelemaan seuraavien esimerkkeihin ja selitykseen liitettyjen kuvioiden avulla.

5 Kuviossa 1 esitetään diagrammi, joka osoittaa nitraatille ja erottuvalle vetyionikonsentraatioille altistumisen vaikutuksen C albicansin selviytymiseen, jossa diagrammissa pystyakselina on optinen tiheys absorbanssiyksiköissä esitettynä ja vaaka-akselina on pH.

10

Kuviossa 2 esitetään E colin kasvukäyrät pelkälle hapolle tai nitriittiä sisältävälle hapolle altistumisen jälkeen, joissa pystyakseleina ovat optinen tiheys esitettynä absorbanssiyksiköissä ja vaaka-akselina on aika tunneissa esitet-15 tynä.

Kuviossa 3 esitetään E colin kasvukäyrät eri nitriitti kon-sentraatioille pH-arvossa 3 tapahtuneen altistumisen jälkeen, joissa pystyakselina on optinen tiheys esitettynä ab-20 sorbanssiyksiköinä ja vaaka-akselina on aika tunneissa esitettynä .

Kuviossa 4 esitetään typpioksidin muodostuminen natriumnit-riitistä eri happamuustasoilla, jossa pystyakselina on typ-25 pioksidikonsentraatio (nM) ja vaaka-akselina on pH.

» · ·. ESIMERKKI 1 i • Viitaten kuvioon 1, yksittäistä C albicans rykelmää käytet- 30 tiin ymppinä yli yön kestäneessä kasvatuksessa Saboraudin liuoksessa. 10 μΐ tätä liuosta lisättiin 940 μ1:β3η sitraat-:; ti/fosfaattipuskuroitua Saboraudin liuosta, johon lisättiin natriumnitriittiä (50 μΐ; lopullinen konsentraatio 250 μΜ) , , tai tislattua vettä kontrollina. Tunnin inkubointiajan jäl- 35 keen 37 °C lämpötilassa, 10 μΐ poistettiin ja viljeltiin 190 Γ μ1:883 standardi Saboraudin liuosta jatkuvalla sekoituksella ·,,,: (Gallenkamp orbitaali-inkubaattori) 96-kaivoisella mikro- ; tiitterilevyllä. Kasvua tarkkailtiin mittaamalla optista 114852 6 tiheyttä 570 nm aallonpituudella säännöllisin aikavälein. Tulokset ovat 16 erillisen kokeen tulosten keskiarvoja.

Nitriitille ja erottuvalle vetyionikonsentraatiolle altis-5 tumisen vaikutusta C albicansin selviytymiseen on esitetty kuviossa 1. Tyhjät pylväät kuvaavat C albicansin kasvua mitattuna optisen tiheyden menetelmällä 1 tunnin mittaisen pelkästään hapolle altistumisen jälkeen, kun taas täydet pylväät kuvaavat kasvua hapolle ja 250 nM nitriitille altis-io tumisen jälkeen, p-arvoilla > 0,05 on huomattava ero kontrolliin verrattuna (Mann-Whitney U-testi). Tämän vuoksi on ilmeistä, että C albicansin inkuboinnilla pelkästään hapossa tunnin ajan on vain vähän vaikutusta jatkuvasti kasvavien elinkykyisten organismien määrään, kun siihen verrattuna 15 natriumnitriitin lisäys 250 nM differentiaalisesti tappoi £ albicansin. kun pH laskettiin alle arvon 4. Nitriitti oli itse asiassa tehokas C albicansin eliminoinnissa pH-arvossa 1 kaikissa konsentraatioissa 250 nM:n yläpuolella (tietoja ei esitetty). 5 nN nitriitti tappoi C albicansin aina pH-arvoon 20 5 asti. On merkittävää, että satunnaisesti otetussa näyt teessä, normaalia ruokavaliota noudattavasta 10 henkisestä ; laboratoriohenkilökunnasta, oli pysyvä syljen nitriitti, jonka määrä vaihteli välillä 23-220 nM (keskiarvo 114 nM) i * *, nousten välille 409-1890 nM (keskiarvo 1030) 45 minuutissa, * · 25 kun oli nielaistu 200 mg kaliumnitraattiliuosta.

:..v ESIMERKKI _2 • · »

Kuviossa 2 esitetään E colin kasvukäyrät, jotka seuraavat ’·· 30 pelkälle hapolle altistumista (tyhjät merkit) tai hapolle ja 250 nM nitriitille (täydet merkit) altistumista. Kasvu hei-kentyi huomattavasti (p <0,05) pH-arvoilla 2,3 ja 4 nitrii-tin läsnä ollessa kontrolliin verrattuna * * : 35 Muuten käytettiin samoja menetelmiä kuin kuviossa l, paitsi : * että käytettiin E colia (kanta NCTC 10418 kasvatettuna Mac-

Conkeyn agarissa), ja että Saboraudin liuoksen tilalla käytettiin ravintoliuosta (Oxoid CM1). Kuviossa 2 esitetyt tu- 7 11485? lokset ovat 2 0 kokeen keskiarvoja. Kuten kuviosta 2 voidaan nähdä on E coli herkempi hapolle kuin C albicans. Kuitenkaan yhden tunnin altistus pH-arvossa 2 ei tapa organismeja, koska on havaittavissa huomattavaa kasvua ravintoliuoksessa. pH 5 arvossa 3 monet organismit selviävät. 250 nM nitriitin lisääminen altistusaineeseen eliminoi E colin pH-arvossa 2 ja pienentää huomattavasti tämän organismin elinkelpoisuutta pH-arvoissa 3 ja 4. Nitriitillä ei ollut mitään vaikutusta pH-arvon ollessa yli 4.

10 ESIMERKKI 3

Kuviossa 3 esitetään E colin kasvukäyrät pH-arvossa 3 eri nitriittikonsentraatioille (10-1000 nM lopullinen konsent-15 raatio) altistamisen jälkeen. Menetelmät ovat samat kuin kuviossa 2. Kuviosta 3 nähdään, että, että on olemassa suora riippuvuus nitriitin myrkyllisillä vaikutuksilla E coliin ja nitraatin konsentraatiolla pH-arvossa 3. jopa 10 nM pitoisuudella oli selvä vaikutus, kun taas 1 mM tappoi E colin 20 täydellisesti.

, ; ESIMERKKI 4 *, Kuviossa 4 esitetään typpioksidin muodostuminen natriumnit- 25 riitistä (nM) eri happamuusarvoilla. Olosuhteet olivat samat kuin käytettiin kuviossa 1 esitetyssä organismien altistuk-sessa. Erityisesti nitriitti lisättiin sitraatti/fosfaatti-V ·' puskuriin lopullisen, kuviossa 4, esitetyn konsentraation saavuttamiseksi. Typpioksidin konsentraatiot puskurissa mi-·· 30 tattiin typpioksidille herkällä mittarilla (ISO-NO, World

Precision Instruments), joka oli yhdistetty Maclab- seuran-tajärjestelmään ja Maclntosh-tietokoneeseen. Mittaukset tal-’·*·’ lennettiin jatkuvasti ja lukemia otettiin 2 minuutin välein, ‘ ’ kun typpioksidin konsentraatio oli saavuttanut vakaan tilan.

• 35 Kuviossa 4 esitetään typpioksidin vapautuminen pienenevän :*.! * PH :n seurauksena. Kuviossa 4 esitetyissä koeolosuhteissa muodostuva typpioksidi, kuten olemme esittäneet, diffundoi-tuu helposti solukalvojen läpi, ja sillä on korkea affini- 114852 8 teetti rautaa-rikkiä sisältäviä hengitystie-entsyymejä kohtaan, ja se vahingoittaa bakteerien DNA:ta. Kun typpihappo tuotetaan entsymaattisesti aktivoitujen leukosyyttien avulla, tappaa se Leishmania son. Staphylococcus son. Fxansisel-.

5 la spn ja Microbacteriumin yhtä hyvin kuin C albisansin. Superoksidin reaktio happamissa olosuhteissa voi lisäksi tuottaa erittäin reaktiivisia hydroksyyliradikaaleja.

ESIMERKKI 5 10

Tutkimuksessa, jossa selvitettiin salisyylihapon 2% p/p ja natriumnitriitin 2 % p/p yhdistelmän vaikutusta 9 vapaaehtoisella potilaalla mikrobiologisesti todetun jalkojen sienitulehduksen hoitoon, hoidon soveltaminen sai aikaan mikro-15 biologisen paranemisen kaikilla paitsi yhdellä potilaalla kahden viikon hoidon jälkeen. Oireiden yhteenlaskettu pistemäärä (laskettuna pisteytyssysteemistä, joka pisteyttää ihottuman, rakkulat, märkärakkulat, hilseilemisen, rupeutu-misen ja kutinan) pieneni keskiarvosta 7, ennen hoitoa, kes-20 kiarvoon 2 hoidon jälkeen.

. ESIMERKKI 6 « ·

Tutkimukset nitraatin tai nitriitin käytöstä annosteltuna 'i 25 paikallisesti suuhun hammastahnan, suuveden tai muun suun kautta kulkeutuvan aineen muodossa, pienentämään kariesta aiheuttavien organismien määrää hammasplakissa, ja hoitona £ albicansin tai muiden haitallisten organismien aiheuttamien tulehdusten ehkäisyssä, osoittivat tällaisten sovellusten 30 olevan tehokkaita.

Havainnot siitä, että ei-entsymaattisesti mahan olosuhteita simuloivissa olosuhteissa nitriitistä tuotetut typen oksi- * dit tappavat C albicansin ja E colin. laajentavat nämä ha-: 35 vainnot koskemaan sisäelinten aluetta. E coli on läheisesti , : * sukua Salmonellalle. Shiaellalle ja muille patogeenisille suolistobakteereille; kaikki oleellisia maha-suolitulehduksen aiheuttajia nisäkkäissä.

114852 9 Nämä tulokset osoittavat perusteet sylkirauhasen aktiiviselle nitraatin eritykselle. Nitraatti itsessään on haitaton prekursori, joka tuottaa mikrobiosideja lajeja vain, kun se 5 on muutettu nitriitiksi ja altistettu happamille olosuhteille. On mahdollista, että Lactobacilli sp lyhytaikaisesti tuottaa riittävästi happoa suussa hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen oraalisten patogeenien kasvun säätelemiseksi, mutta selvästi kohtuullinen nitraatin saaminen voi olla ίο toivottava edellytys missä tahansa kontaminoidussa ympäristössä, huolimatta siitä, että se mahdollisesti toimii nit-rosoamiinien prekursorina.

Edelleen sisäelimissä syntyvien typpioksidien tuotanto voi 15 olla riittämätöntä, jos suun kasvusto, joka muuttaa nitraatin nitriitiksi on vähentynyt laajakirjoisen antibioottihoidon seurauksena. Samoin, jos vatsahapon tuotanto on pienentynyt, tai jos nitraatin saanti, joka suuresti riippuu leh-timäisten vihannesten käytöstä, on pieni, tämä suojelume-20 kanismi on heikentynyt. Nämä ovat juuri ne tilanteet, jotka altistavat suun ja sisäelinten tulehduksille.

Missä meneillään oleva tutkimus on keskittynyt C albicansiin ja E coliin ja muihin mainittuihin organismeihin, voi olla 25 myös tärkeää saada aikaan suoja muille vakaville suolipato- ’ geeneille, jotka nielaistaessa voivat aiheuttaa pohjukais- * · , suolen haavauman, kuten esimerkiksi Helicobacter pylori.

’ · ameeban aiheuttamaa punatautia ja kroonista sisäelinten t * ‘ L' loistartuntaa. Keksinnön mukaisesti on saatu aikaan annostus ,· 30 bakteeri-, virus- tai sieniolosuhteiden hoitoon, menetelmä esineen steriloimiseksi, ja niiden yhdistelmä.

Ylläesitetty esittää myös halvan ja yksinkertaisen menetelmän kasvatettujen sikojen maha-suolitulehduksen ehkäisyyn » t · 35 modifioimalla ruokavalion sisältämän nitraatin saantia ilman ’· · antibioottien käyttöä.

t I * * I » » 1 » » »

Claims (15)

114852 10

1. Annosmuoto mikrobiologisten tilojen hoitamiseksi ihmisen tai eläimen kehossa, tunnettu siitä, että se 5 sisältää: farmaseuttisesti hyväksyttävän hapotusaineen, farmaseuttisesti hyväksyttävän nitriitti-ionien lähteen tai nitraattiprekursorin sitä varten, ja farmaseuttisesti hyväksyttävän kantoaineen tai laimen-10 timen, jossa hapotusainetta on läsnä riittävästi pienentämään käyttöympäristön pH alle arvon 4.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen annosmuoto, tunnettu siitä, että hapotusaineena on orgaaninen happo. 15

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen annosmuoto, tunnettu siitä, että hapotusaineena on salisyyli- tai as-korbi inihappo.

4. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen annosmuoto, tunnettu siitä, että nitraattiprekurso-rina on alkalimetalli- tai alkalimaametallinitraatti.

,’·· 5. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen 25 annosmuoto, tunnettu siitä, että farmaseuttisesti :\j hyväksyttävä kantoaine on inertissä rasvassa tai voiteessa, ja jossa mainittu hapotusaine ja mainittu nitriitti-ionien ^ lähde on erillisenä lisänä rasvassa tai voiteessa sekoitta- ;;; mistä varten nitriitti-ionien vapauttamiseksi aiotussa v 30 käyttöympäristössä.

6. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen annosmuoto tabletti-tai nestemuodossa. * · ·

7. Menetelmä kohteen steriloimiseksi, tunnettu ‘I* siitä, että v,: 1) valmistetaan farmaseuttisesti hyväksyttävä hapotusaine : : ja farmaseuttisesti hyväksyttävä nitriitti-ionilähde tai sen nitraattiprekursori, 114852 11 2. sekoitetaan mainittu hapotusaine mainitun nitriitti-ionilähteen kanssa nestemäisessä kantoaineessa tai laimenti-messa kosketuksissa mainitun kohteen kanssa pH:n pienentämiseksi alle arvon 4 steriloivien nitriitti-ionien 5 vapauttamiseksi mainitun kohteen steriloimiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hapotusaineena käytetään orgaanista happoa. 10

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuna orgaanisena happona käytetään salisyylihappoa.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu prekursori on alkalimetalli- tai maa-alkalimetallinitraatti.

11. Sterilointiainekoostumus, tunnettu siitä, että 20 se käsittää farmaseuttisesti hyväksyttävän hapotusaineen, farmaseuttisesti hyväksyttävän nitriitti-ionilähteen tai sen nitraattiprekursorin, ja farmaseuttisesti hyväksyttävän kantoaineen tai lai- » I j‘ 25 mentimen, jossa hapotusaine on sovitettu pienentämään käyt- .·, : töympäristön pH alle arvon 4.

* · • · * ; 12. Eläinten ruuan lisäke, tunnettu siitä, että se sisältää farmaseuttisesti hyväksyttävän hapotusaineen ja ‘ 30 farmaseuttisesti hyväksyttävän nitriitti-ionien lähteen tai niiden nitraattiprekursorin, sellaisena pitoisuutena, joka riittää tuottamaan hyödyllisen antibakteerisen vaikutuksen, : mutta on riittämätön vaikuttamaan vastakkaisesti kohde-eläi- messä 35

·;*’ 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen eläinten ruokintalisä, tunnettu siitä, että hapotusaine on salisyylihappo tai askorbiinihappo. 114852 12

14. Joko patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen eläinten ruokintalisä, tunnettu siitä, että nitriitti-ionien lähteenä on epäorgaaninen nitraatti.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen eläinten ruokintalisä, tunnettu siitä, että ruuan lisäaine on sovitettu sioille, ja epäorgaanista nitraattia on syötössä läsnä riittävänä määränä varustamaan täysikasvuinen sika lg/vrk annoksella. 114852 13