lirauttaa

Suomi

Verbi

lirauttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. kaataa pieni määrä nestettä

   Samalla hän lirauttaa pienen määrän öljyä maahan.

Ääntäminen

• IPA: /ˈlirɑˌut̪ːɑːˣ/ tai /ˈlirɑu̯t̪ːɑːˣ/
• tavutus: li‧ra‧ut‧taa / li‧raut‧taa

Liittyvät sanat

• lirahtaa
• liristä
• liruttaa

Johdokset

• substantiivit: lirauttaminen
• verbit: lirautella

Aiheesta muualla

• lirauttaa Kielitoimiston sanakirjassa