Vapaaehtoinen pelastuspalvelu
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (lyhenne Vapepa, ruots. Frivilliga räddningstjänsten,[1] engl. Voluntary Rescue Service[2]) on suomalainen vapaaehtoistyöhön perustuva 53 järjestön yhteenliittymä. Verkoston koulutetut hälytysryhmät tukevat viranomaisia muun muassa kadonneiden etsimisessä sekä ensihuollossa eli pelastustoiminnan jälkeisessä auttamisessa. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu perustettiin vuonna 1964.
Tarve vapaaehtoisen pelastuspalvelun luomiselle huomattiin 1963, kun toukokuussa muoniolainen viisivuotias tyttö katosi kotipihaltaan maastoon. Etsintöihin osallistui enimmillään viranomaisten lisäksi jopa tuhat vapaaehtoista. Suuretsinnät päättyivät surullisesti, kun tyttö löydettiin kuolleena kolmetoista päivää katoamisen jälkeen. Tapaus herätti vaatimuksen siitä, että Suomeen perustettaisiin organisaatio, joka huolehtisi etsintöjen kokonaisvaltaisesta organisoinnista viranomaisten tukena.[3]
Vapepan verkosto kattaa nykyisin koko Suomen. Hälytysryhmiä on 1 500 ja vapaaehtoisia noin 10 000 (tilanne OHTOssa 19.12.2018). Vapepan toiminnan rahoittavat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus ja Suomen Punainen Risti (SPR), joka toimii yhdysjärjestönä ja koordinoi toimintaa. Muut koordinaatiojärjestöt ovat Suomen Meripelastusseura (SMPS) ja Suomen Lentopelastusseura (SLPS).
Vuonna 2017 osallistui 331 toteutuneeseen operaatioon maalla yli 3 500 vapaaehtoista, joille kertyi yli 20 000 vapaaehtoistuntia. Hälytyksiä Vapepalle tuli vuoden 2017 aikana yhteensä 416 kertaa seuraavasti: eksyminen/katoaminen 196 kertaa, ensihuolto 111 kertaa, liikenneonnettomuus 5 kertaa, muu auttamistilanne 19 kertaa ja valmiushälytyksiä 85 kertaa.
Suomen Lentopelastusseuran koordinoiman lentopelastuksen koneet hälytettiin etsintöihin vuoden aikana 46 kertaa. Niistä toteutui 43, joissa lennettiin 76 lentotuntia.
Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset hälytettiin vuonna 2017 pelastus- ja avunantotehtäviin 1 474 kertaa. Apua vesillä sai yhteensä 3 021 ihmistä ja 1 251 alusta. 27 ihmistä pelastettiin todennäköiseltä menehtymiseltä ja 34 alusta tuhoutumiselta. Kiireelliseen pelastustehtävään lähdettiin 116 kertaa. Etsintöjä sekä sairaankuljetus- ja ensivastetehtäviä suoritettiin yhteensä 153. Loput olivat vaativuudeltaan eriasteisia avunanto- ja vahingontorjuntatehtäviä. Trossi-jäsenpalvelutehtäviä kertyi 326.
Etsintätapoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsintätapoihin kuuluvat mm. harvaharavointi, kuulotuntumaharavointi, näkötuntumaharavointi, reittiharavointi, partioetsintä[4] ja MSO-etsintä (Managing Search Operation) etsittävän henkilön taipumusten arvioinnin perusteella.[5]
Toimintamuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde:[6]
|
|
|
|
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
|
|
Vapepaan kuuluvat jäsenjärjestöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viestitoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Johtamisen maastossa mahdollistamiseksi vapaaehtoinen pelastuspalvelu käyttää monenlaisia viestilaitteita, joista merkittävimpiä ovat 164 MHz:n 5 W:n käsiradiopuhelimet, joiden lisäksi käytetään myös RHA68-metsästysradioita. Viestintävirasto on radiomääräyksen taajuusjakotaulukossa varannut vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle kaksi kanavaa.
Suomen Radioamatööriliitolla on piiritasolla Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiseen pelastuspalveluun liittyvää ohjaavaa toimintaa. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun paikallistoimikuntien etsijäryhmät ja -joukkueet poliisin apuna sen määräämissä etsinnöissä käyttävät pääasiassa VHF-, mutta myös erityisesti rakennuksissa UHF-radioita.
Valtakunnallinen tuki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Radioamatöörit vastaavat osaltaan viestiyhteyksien tukemisesta. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tukea varten on valtakunta- ja maakuntatatason ohjaajien lisäksi monilla rekisteröidyillä radioamatöörikerhoilla, radioharrastusyhdistyksillä ja vastaavilla paikallinen ohjaaja, jonka on nimittänyt radioamatööriyhdistyksen hallitus.
| Suomen Radioamatööriliiton maan tasoinen ja maakuntatasoiset piiriohjaajat | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| nimi | maakunta | kutsumerkki | ||||||
| Hakuli Matti | Pohjois-Karjala | OH7AZC[7] | ||||||
| Harjula Vesa | Kymenlaakso | OH5KRQ[7] | ||||||
| Häggblom Tom | Etelä-Pohjanmaa | OH6LWN[7] | ||||||
| Juvonen Timo | Häme (Kanta-Häme) | OH3SW[7] | ||||||
| Koho Tarmo | Etelä-Karjala | OH5NSV[7] | ||||||
| Lempiäinen Jarmo | Pohjois-Pohjanmaa | OH8GNS[7] | ||||||
| Louko Ville | Etelä-Pohjanmaa | OH6LUC[7] | ||||||
| Nygård Anders | Satakunta | OH1MTD[7] | ||||||
| Pauri Juha | Lappi | OH9FKL[7] | ||||||
| Rättö Seppo | Pohjois-Savo | OH7GIG[7] | ||||||
| Ståhl Jouni | Päijät-Häme | OH2JIU[7] | ||||||
| Venho Jani | Suomi | OH2JSC[7] | ||||||
| Veijanen Keijo | Keski-Suomi | OH6FT[7] | ||||||
| Yrjälä Petteri | Varsinais-Suomi | OH1KFL[7] | ||||||
Ilmi-harjoittelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vapaaehtoinen pelastuspalvelu järjesti valtakunnallisen viestiharjoituksen, ILMI:n 25.–27. elokuuta 2017.[8] Siihen odotettiin osallistuvan runsaat tuhat osallistujaa.[9]
| Suomen Radioamatööriliiton maan tasoinen ja maakuntatasoiset piiriohjaajat | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| nimi | maakunta | kutsumerkki | ||||||
| Pohjois-Karjala | ||||||||
| Kymenlaakso | ||||||||
| Etelä-Pohjanmaa | ||||||||
| Häme (Kanta-Häme) | ||||||||
| Etelä-Karjala | ||||||||
| Ratava Lasse | Pohjois-Pohjanmaa | liikenneonnettomus valtatiellä 4 Haukiputaalla rivitalopalon asukkaiden evakuointi ja ensihuoltojärjestelyt Haukiputaan keskustassa vesiliikenneonnettomuus Oulunsalon Varjakassa[10] | ||||||
| Ratava Lasse | Kainuu | liikenneonnettomus valtatiellä 4 Haukiputaalla rivitalopalon asukkaiden evakuointi ja ensihuoltojärjestelyt Haukiputaan keskustassa vesiliikenneonnettomuus Oulunsalon Varjakassa[10] | ||||||
| Etelä-Pohjanmaa | ||||||||
| Satakunta | ||||||||
| Lappi | ||||||||
| Pohjois-Savo | ||||||||
| Päijät-Häme | ||||||||
| Suomi | ||||||||
| Keski-Suomi | ||||||||
| Varsinais-Suomi | ||||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Huovinen, Heidi: Vapaaehtoinen pelastuspalvelu 1964–2014. 50 vuotta vapaaehtoista pelastuspalvelutoimintaa Suomessa. Suomen Punainen Risti, 2014. ISBN 978-951-658-178-4.
- Suomen Punainen Risti: Vapaaehtoisen pelastuspalvelun vuosikertomus 2015.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Framsidan Vapepa. Viitattu 9.1.2024. (ruotsi)
- ↑ Front page Vapepa. Viitattu 9.1.2024. (englanti)
- ↑ Huovinen, Heidi: Vapaaehtoinen pelastuspalvelu 1964–2014, s. 8, 11. Suomen Punainen Risti, 2014.
- ↑ Häkkinen, Sari: Uusi työkalu etsijän pakkiin. Vapepa-info, 2014, nro 2, s. 10–11. ISSN 1456-2553 Lehden verkkoversio. Viitattu 3.1.2024.
- ↑ Poliisi aloittaa profiloinnin kadonneiden etsinnöissä Ilta-Sanomat. 14.10.2011. Viitattu 10.7.2017.
- ↑ Ilmoittautumiskortti. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, lomake 3/2004. Viitattu 10.7.2017.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n https://www.sral.fi/vapepa
- ↑ Ilmi 2017 -Vapepan yhteisharjoitus Vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Suomen Punainen Risti. Viitattu 3.1.2024.
- ↑ Ilmi 2017 -harjoituksiin odotetaan 1000 vapaaehtoista Vapaaehtoinen pelastuspalvelu. 19.6.2017. Suomen Punainen Risti. Arkistoitu 25.2.2024. Viitattu 3.1.2024.
- ↑ a b Ilmi-harjoitus Vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Suomen Punainen Risti. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 3.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
