Media
Media (monikko sanasta medium; lat. väliaine, välittäjä) tarkoittaa viestintäkanavia tai viestin välittäjiä. Sanaa käytetään toisinaan synonyyminä joukkotiedotusvälineille eli massamedialle, mutta media on käsitteenä laajempi, sisältäen myös niin sanotun sosiaalisen median.[1] Asiayhteydestä riippuen media-sana voi tarkoittaa joko viestinnän kenttää yleisesti, tiettyä viestintämenetelmää (televisio, radio, sanomalehdet, internet), tiettyä viestimuotoa (teksti, kuva, ääni) tai yksittäistä media-alan yritystä tai hanketta. Media tarkoittaa viestinnässä myös viestintävälinettä ja tallennetta. Termistä media puhuttaessa viitataan usein medioituneeseen, välitteiseen vuorovaikutukseen (engl. mediated) erotuksena suorasta vuorovaikutuksesta.
Median historiasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukkotiedotusvälineenä median historiallisina vaiheina voidaan nähdä huhu, julkiset kuulutukset, julkiset kokoontumiset, kirjapainotaito, lehdistö, elokuvat, radio, televisio, satelliittitelevisio ja monen edellisten yhdentymisenä, internet. Laajemmin mediana voidaan nähdä muun muassa julkiset rakennukset ja hallitsijan kuvalla koristeltu raha. Muinaisen Persian pääkaupunki Persepolis nähdään kulissina (mediana) alamaisille (kohderyhmä), jotka tulivat ympäri laajaa Persiaa maksamaan vuosittaiset verot suurkuninkaalle. Samalla he joutuivat vakuuttumaan Persian suurkuninkaan ylivertaisesta mahtavuudesta, ja siis esimerkiksi kapinan mahdottomuudesta (viesti).
Media Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Media Suomessa
Suomessa useimmat viestimet ovat suomenkielisiä, mutta joillakin paikkakunnilla ilmestyy myös ruotsinkielisiä sanomalehtiä, ja televisiossa ja radiossa on ruotsinkielistä ohjelmaa. Julkinen ja verorahoitteinen Yleisradio omistaa useita televisio- ja radiokanavia. Niiden lisäksi maassa toimii useita kaupallisia televisiokanavia. Useat televisiokanavat ovat ilmaisia.[2]
Lehdistönvapaus takaa sen, että valtio ei Suomessa voi määrätä mitä tiedotusvälineissä sanotaan.[2] Julkisen sanan neuvosto on Suomen tiedotusvälineiden itsesääntelyelin.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joukkotiedotusväline
- Mediafilosofia
- Media ja sodankäynti
- Mediakasvatus
- Mediasuunnittelu
- Mediaväkivalta
- Noopolitik ja joukkoviestintä
- Suomalaismedia verkossa
- Sosiaalinen media
- Tallennetuotanto
- Tietoyhteiskunta
- Viestintätieteet
- Medium
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen kielen perussanakirja : toinen osa. Helsinki : Edita, 2001. ISBN 951-37-3580-X
- ↑ a b Media Suomessa Infopankki.fi. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 2.8.2018. Viitattu 2.8.2018.
- ↑ JSN Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 2.8.2018.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuutti, Heikki & Jukka-Pekka Puro: Uusi mediasanasto. Jyväskylä: Atena, 2006. ISBN 951-796-431-5
- Nieminen, Hannu & Pantti, Mervi: Media markkinoilla: Johdatus joukkoviestintään ja sen tutkimukseen. (Uudistettu painos) Helsinki: Loki-kirjat, 2009. ISBN 978-951-825-056-5
- Ridell, Seija & Väliaho, Pasi & Sihvonen, Tanja (toim.): Mediaa käsittämässä. Tampere: Vastapaino, 2006. ISBN 951-768-195-X
- Sumiala, Johanna: Median rituaalit. Tampere: Vastapaino, 2010. ISBN 978-951-768-307-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Media Wikimedia Commonsissa
- Median vallassa – aineistoja mediaa tutkiville -teemasivu Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (Arkistoitu – Internet Archive).