Suometar (sanomalehti)
| Suometar | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | Sanomalehti |
| ISSN | ISSN 1457-4705 |
| Levikki |
258 (1847) 4 600 (1856) 860 (1866) |
| Perustettu | 1847 |
| Lakkautettu | 1866 |
| Päätoimittaja | Paavo Tikkanen (1849–1850 ja 1857–1863) |
| Sitoutuneisuus | Fennomania |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko |
19 x 24 cm (1847) 25 x 38 cm (1860) |
| Ilmestymistiheys |
kerran viikossa (1847-1862) 6 kertaa viikossa (1864-1865) 2 kertaa viikossa (1866) |
| Kieli | suomi |
Suometar oli nuorten suomenmielisten opiskelijoiden perustama ja Helsingissä vuosina 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti. August Ahlqvist, Paavo Tikkanen, D. E. D. Europaeus ja Antero Warelius halusivat toimittaa sitä aluksi sivistyneistölle suunnattuna aatteellisena suomalaisuuslehtenä. Vuoden 1851 jälkeen se suuntautui myös kansanlehdeksi, joka niin sanotuilla maaseutukirjeillään uutisoi muun Suomen tapahtumista.[1]
Pääaiheita lehden kirjoittelussa olivat suomen kieltä ja kirjallisuutta käsittelevien juttujen ohella matkakuvaukset sekä tiedot suomalaisten muinaishistoriasta. Savon murteeseen pohjautuvan kirjakielen kehittelyn lehti torjui gottlundilaisena harhaoppina. Vuonna 1847 Suometar julkaisi myös lisälehteä, johon oli käännetty ranskalaisen kirjailijan Honoré de Balzacin kaunokirjallisia tekstejä jatkokertomuksena.[2] Vuosina 1856–1857 lehden liitteenä jaettiin lisäksi Lasten Suometarta, jota voi pitää ensimmäisenä suomenkielisenä lasten ja nuorten lehtenä.
Vuonna 1854, jolloin itämaisen sodan tapahtumat koskettivat myös Suomea, lehti sai sensuuriviranomaisilta luvan julkaista sotauutisia. Tämän seurauksena lehden levikki kasvoi ja se alkoi ilmestyä väliaikaisesti kuutena päivänä viikossa. 1860-luvulla levikki laski, kun Yrjö Koskisen johtamat jungfennomaanit sanoutuivat irti lehden varovaisesta suomalaisuuslinjasta ja perustivat sille kilpailijan Helsingin uutiset, jota julkaistiin vuosina 1862–1863. Vaikka fennomaaniryhmien välirikkoa soviteltiin ja Koskinen sittemmin palasi myös Suometarta avustamaan, sovinto oli lyhytaikainen. Vuonna 1866 lehti jouduttiin lakkauttamaan tilaajien vähyyden ja kasvaneiden velkojen vuoksi.[1] Muutamaa vuotta myöhemmin pääkaupunkiin perustettiin Yrjö Koskisen aloitteesta uusi suomenmielinen sanomalehti Uusi Suometar.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen lehdistön historia 7: Hakuteos Savonlinna – Övermarks Tidning. Sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-241-3
- Tuusvuori, Jarkko S.: Kulttuurilehti 1771–2007. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1131) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. 978-951-746-918-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771–1910:
- Suometar (1847–1866)
- Lasten Suometar (1856–1857)