Sokki (taloustiede)
Taloustieteessä sokki (myös šokki tai shokki[1]) on odottamaton tai arvaamaton tapahtuma, joka vaikuttaa talouteen joko myönteisesti tai kielteisesti. Teknisesti se on arvaamaton muutos eksogeenisissa tekijöissä - toisin sanoen sellaisissa tekijöissä, joita ei voida selittää taloudellisella mallilla - jotka voivat vaikuttaa endogeenisiin taloudellisiin muuttujiin.
Taloudellisten muuttujien, kuten tuotanto ja työllisyys, vaste sokin aikana ja sitä seuraavina aikoina mitataan impulssivastefunktiolla.[2]
Sokkien tyypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teknologinen sokki on sellainen, joka johtuu tuottavuuteen vaikuttavasta teknologisesta kehityksestä.
Jos sokki johtuu rajoitetusta tarjonnasta, sitä kutsutaan tarjontasokiksi ja se johtaa yleensä tietyn tuotteen hinnankorotuksiin. Toimitusisku voi johtua onnettomuuksista tai katastrofeista . Yksi esimerkki vuoden 2008 Länsi-Australian kaasukriisistä, joka johtui putkilinjan räjähdyksestä Varanus-saarella.
Inflaatiosokki tapahtuu, kun hyödykkeiden hinnat nousevat äkillisesti (esim. Valtion tukien laskun jälkeen), vaikka kaikkia palkkoja ei mukauteta välittömästi koko yhteiskunnassa (tämä johtaa tilapäiseen ostovoiman menetykseen monille kuluttajille); tai että tuotantokustannukset alkavat ylittää yritysten tuloja (esimerkiksi energian hintojen nousun jälkeen).
Kysyntäsokki on äkillinen muutos yksityisten menojen rakenteessa, erityisesti kulutusmenojen tai yritysten investointimenojen.
Rahapoliittinen shokki on kyse, kun keskuspankki muuttaa yllättäen tapaansa säädellä korkoa tai rahan tarjontaa. Finanssipoliittinen sokki on odottamaton muutos valtion menoissa tai kerättyjen verojen määrässä.
Mikrotaloustieteessä sokkeja tutkitaan myös kotitalouksien tasolla, kuten terveys-, tulo- ja kulutussokkeja. Negatiiviset yksilöiden ja kotitalouksien taloudelliset sokit voivat johtua esimerkiksi työpaikan menetyksestä. Positiiviset häiriöt voivat johtua arpajaisten voittamisesta.[3] Esimerkiksi kehityksen mikrotaloustieteessä tutkitaan kotitalouden tulohäiriöiden ja kotitalouksien kulutustason välistä suhdetta, jotta ymmärrettäisiin kotitalouden kykyä vakuuttaa itsensä (testataan täyden vakuutuksen hypoteesia).
Poliittinen vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taloudelliset häiriöt vaikuttavat poliittisiin mieltymyksiin. Kokemus negatiivisista häiriöistä, kuten työpaikkojen menetys, saa ihmiset suosimaan uudelleenjakoa ja laajempaa sosiaalipolitiikkaa. Jotkut todisteet osoittavat, että negatiiviset taloudelliset häiriöt saavat ihmiset menettämään uskonsa poliittisiin järjestelmiin, vaikka tämä luottamuksen heikkeneminen on usein väliaikaista ja palautumassa ajan myötä. Pieni osa äänestäjistä voi muuttaa äänestystapaansa alkaa sokin seurauksena tukea poliitikkoja, jotka ovat eliitinvastaisia, populistisia tai vasemmistolaisia tai lopettaa osallistumisen vaaleihin. Positiiviset taloudelliset häiriöt ovat yhteydessä siihen, että luottamus valtion instituutioihin lisääntyy.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Šamaani, shamaani vai samaani? Suhuäänteet suomen oikeinkirjoituksessa - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 14.5.2023.
- ↑ Helmut Lütkepohl: ”Impulse response function”, The New Palgrave Dictionary of Economics. Palgrave Macmillan, 2008.
- ↑ a b Margalit, Yotam: Annual Review of Political Science, 2019, 22. vsk, nro 1, s. 277-295. doi:10.1146/annurev-polisci-050517-110713 ISSN 1094-2939 Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)