Livia Drusilla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Livia Drusilla
Julia Augusta
Livia Drusillan patsas Madridissa
Rooman keisarinna
Valtakausi 16. tammikuuta 27 eaa. - 19. elokuuta 14
Syntynyt 30. tammikuuta 58 eaa.
Rooma
Kuollut 29
Rooma
Hautapaikka Augustuksen mausoleumi
Puoliso Tiberius Claudius Nero
Augustus
Lapset Tiberius
Nero Claudius Drusus
Isä Marcus Livius Drusus Claudianus
Äiti Alfidia

Livia Drusilla (30. tammikuuta 58 eaa. – 29 jaa.) oli Rooman ensimmäinen keisarinna, keisari Augustuksen kolmas vaimo. Hänen vanhempansa olivat Marcus Livius Drusus Claudianus ja Alfidia. Livia oli naimisissa kahdesti. Hänen ensimmäinen miehensä oli Tiberius Claudius Nero, jonka kanssa hän sai kaksi poikaa, Tiberiuksen, josta Augustuksen kuoltua tuli keisari, ja Drusuksen. Vuonna 38 eaa. Livia meni naimisiin Augustuksen kanssa ja he olivat naimisissa Augustuksen kuolemaan saakka. Augustuksen kanssa hänellä ei ollut lapsia. Augustus adoptoi Livian testamentissaan ja sen jälkeen Livia tunnettiin nimellä Julia Augusta. Keisarit Tiberiuksesta Neroon olivat Livian jälkeläisiä.

Nuoruus ja ensimmäinen avioliitto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Livian lapsuudesta ei tiedetä juuri mitään. Hän syntyi mahdollisesti Roomassa.[1] Hänen vanhempansa olivat Marcus Livius Drusus Claudianus ja Alfidia, rikkaan virkamiehen tytär Fundista.[2] Claudianus kuului kahteen vaikutusvaltaiseen roomalaissukuun. Syntyjään hän oli Claudiusten patriisisuvusta, jonka Marcus Livius Drusus, joka oli Rooman rikkaimpia miehiä, adoptoi joko eläessään tai testamentissaan.[3] Livia oli mahdollisesti ainoa lapsi, sillä Claudianuksen tiedetään adoptoineen pojan.[4]

Livia avioitui vuoden 43 eaa. tienoilla Tiberius Claudius Neron kanssa. Tästä avioliitosta syntyi kaksi poikaa, Tiberius ja Drusus. Claudianus tuki Caesarin murhaajia ja joutui proskriptoiduksi. Claudianus seurasi Brutusta ja Cassiusta Kreikkaan ja osallistui Filippoin taisteluun. Antoniuksen ja Octavianuksen voitettua taistelun, Claudianus teki itsemurhan.[5] Tasavaltalainen Nero vaihtoi taistelun jälkeen Antoniuksen puolelle. Perusian sodan aikana Nero tuki Lucius Antoniusta. Antoniuksen hävittyä Nero ja Livia pakenivat ensin Sextus Pompeiuksen luokse Sisiliaan. Sisiliasta he lähtivät Kreikkaan Marcus Antoniuksen luokse.[2] Roomaan he pääsivät palaamaan vasta triumviraattien ja Sextus Pompeiuksen solmittua Misenumin sopimuksen 39 eaa., jolloin Neron nimi poistettiin proskriptoitujen listalta.[6]

Toinen avioliitto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palattuaan Roomaan Livia oli jälleen raskaana. Samoihin aikoihin Livia aloitti suhteensa Octavianuksen kanssa. Suhde eteni nopeasti ja siitä syntyi skandaali. Molemmat olivat naimisissa ja Livia sekä Octavianuksen vaimo Scribonia olivat raskaana. Octavianus suostutteli Neron eroamaan Liviasta, ja Octavianus itse erosi Scriboniasta samana päivänä, kun heidän tyttärensä Julia syntyi. Tämän jälkeen Livia ja Octavianus menivät kihloihin ja Livia muutti Octavianuksen luokse. Livian poika Drusus syntyi 14. tammikuuta 38 eaa. Kolme päivää myöhemmin 17. tammikuuta Livia ja Octavianus menivät naimisiin. Koska Livian isä oli kuollut, Nero luovutti Livian hääpäivänä.[7]

Kameekoru, jossa Livia pitää kädessään jumalaksi korotetun Augustuksen rintakuvaa. Valmistettu vuoden 14 jälkeen.

Livia oli vasta kahdenkymmenen, joten Livian odotettiin saavan vielä lisää lapsia, mutta Octavianuksen kanssa hän sai vain yhden lapsen, joka syntyi kuolleena.[8] Siitä huolimatta he olivat naimisissa yli 50 vuotta ja Octavianuksen ei tiedetä harkinneen avioeroa. Neron kuolemaan asti vuonna 33 tai 32 eaa. Tiberius ja Drusus asuivat isänsä luona. Nero nimitti testamentissaan Octavianuksen poikien holhoojaksi ja pojat muuttivat Livian luokse.[2] Livialla oli kunnianhimoa poikiaan varsinkin Tiberiusta kohtaan. Livia edisti poikiensa uraa parhaansa mukaan. Augustus suosi mieluummin sisarensa Octavian poikaa ja oman tyttärensä Julian poikia kuin Tiberiusta tai Drususta. Siitä huolimatta Tiberiuksen ja Drusuksen urat etenivät hyvin ja he saivat hakea virkoihin viisi vuotta lain ikärajaa aikaisemmin.[9] Lisäksi Drusus meni naimisiin Augustuksen sisarentyttären Antonian kanssa linkittäen Augustuksen ja Livian suvut. Julian aviomies Agrippa kuoli vuonna 12 eaa. Heidän kahta vanhinta poikaansa Augustus kaavaili seuraajikseen ja oli adoptioinut heidät, mutta pojat olivat vielä lapsia. Augustus tarvitsi jonkun mahdolliseksi seuraajakseen kunnes pojat olisivat tarpeeksi vanhoja. Seuraavana vuonna mahdollisesti Livian painostuksesta vastentahtoinen Tiberius nai Julian, vaikka hän rakasti vaimoaan Vipsaniaa.[10][11]

Jo ennen yksinvaltiuttaan Augustus alkoi korostamaan perinteisiä roomalaisia arvoja ja moraalikäsityksiä. Hän odotti perheenjäseniensä elävän niiden mukaisesti. Lisäksi hän laati sarjan avioliittoa koskevia lakeja, joiden tarkoituksena oli kasvattaa syntyvyyttä. Useamman lapsen äideille annettiin etuoikeuksia, naimattomuudesta rangaistiin ja aviorikoksesta tehtiin ensimmäistä kertaa rangaistava teko. Livia noudatti esimerkillisesti Augustuksen ihannetta roomalaisnaisesta. Kun ylhäisiä roomalaisnaisia kritisoitiin turhamaisuudesta ja kalliista koruistaan, Livia pukeutui yksinkertaiseen stolaan ja pallaan eikä käyttänyt prameilevia koruja. Livian myös kerrottiin kehräävän ja valmistavansa itse Augustuksen toogan kuten muinoin oli ollut tapana, mutta tämä on epätodennäköistä.[12] Kaikki perheessä eivät eläneet yhtä esimerkillisesti. Tiberiuksen ja Julian avioliitto oli katastrofi ja kaukana ihanteellisesta avioliitosta. Tiberius lähti Rodokselle 6 eaa. Livian ja Augustuksen järkytykseksi, ja 2 eaa. Julia karkotettiin Roomasta Augustuksen avioliittolakien nojalla aviorikoksesta. Vuonna 8 jaa. Julian samanniminen tytär karkotettiin samasta rikoksesta. Kuitenkin Livian tapaan Drusuksen vaimo Antonia tunnettiin hyveellisenä roomalaisnaisena.

35 eaa. Livia oli saanut yhdessä Octavian kanssa koskemattomuuden, joka yleensä kuului kansantribuuneille. He saivat hallita itsenäisesti omaisuuttaan ilman holhoojaa. Kyseiset oikeudet olivat ennenkuulumattomia naisille. Silti naisilla ei ollut asiaa julkiseen elämään ja Livia osallistui rajatusti julkiseen elämään. Vuodesta 28 eaa. alkaen Livia korjautti temppeleitä ja hänen nimissään rakennettiin Porticus Liviae Roomassa. Yksityisesti Livia ja Augustus olivat melkein tasavertaiset. Livia oli älykäs ja esitti mielipiteensä vapaasti Augustukselle, joka valmistautui keskusteluihin laatimalla etukäteen muistiinpanoja.[13] Augustus ei aina kuunnellut Livian vetoomuksia. Livia yritti turhaan saada Augustusta myöntämään kansalaisuuden Gallian asukkaille ja vaivoin sai Samokselle autonomian.[14][11] Livia myös vetosi Tiberiuksen puolesta tämän halutessa palata Rodokselta vuonna 2 eaa. Vasta vuonna 2 jaa. Augustus antoi Tiberiukselle luvan palata Roomaan. Augustuksen seuraajikseen kaavailemat tyttärenpojat kuolivat, ensin Lucius vuonna 2 jaa. ja Gaius vuonna 4 jaa. Augustuksella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin adoptoida Tiberius yhdessä nuorimman tyttärenpoikansa Agrippa Postumuksen kanssa. Tiberiuksen piti kuitenkin sitä ennen adoptoida veljenpoikansa Germanicus, vaikka hänellä oli oma poika. Agrippa Postumus karkotettiin 6 jaa., mikä varmisti Tiberiuksen aseman Augustuksen seuraajana.[2]

Livia hallitsi omaisuuttaan hyvin ja oli Rooman varakkaimpia naisia. Livialla oli omia klienttejä, joista osa asui Italian ulkopuolella. Herodes Suuren sisar Salome oli Livian ystävä ja testamenttasi Livialle kaupunkeja Juudeasta.[2] Livia tuki myös aloittelevien poliitikkojen uraa, kuten keisari Othon isoisän ja tulevan keisari Galban uraa. Livia auttoi myös hyvän ystävänsä Urgulanian pojan konsuliksi vuonna 2 eaa. ja saattoi järjestää Urgulanian lapsenlapsen avioliiton Claudiuksen kanssa.[11] Livia tuki myös perhettään. Livian nuoremman pojan Drusuksen kuoltua tämän leski Antonia asui lastensa kanssa Livian luona. Myöhemmin Tiberiuksen hallitessa, Caligula siskoineen asuivat Livian luona.

Augustuksen kuoleman jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augustus kuoli 19. elokuuta 14. Augustus julistettiin jumalaksi ja Liviasta tuli kultin papitar. Testamentissaan Augustus adoptoi Livian, joka sai nimekseen Julia Augusta, ja jätti Livialle kolmanneksen omaisuudestaan Tiberiuksen saadessa loput.[15] Augustuksen seuraaja keisarina oli Tiberius. Julia kuoli myöhemmin samana vuonna ja Tiberiuksen mahdollinen kilpailija Agrippa Postumus murhattiin pian Augustuksen kuoleman jälkeen. Tiberius alkoi tekemään pesäeroa äitiinsä ja esti erilaisten arvonimien myöntämisen Livialle ja itselleen. Tiberius muun muassa kieltäytyi ottamasta Livian mukaan annettua Julian poika arvonimeä, joka oli mahdollisesti tunnustus Livian roolista Tiberiuksen valtaannousussa.[10] Augustuksen kuoleman myötä Livia menetti neuvonantajan asemansa, mutta pysyi vaikutusvaltaisena Tiberiuksen yrityksistä huolimatta. Livia muun muassa varmisti Gnaeus Calpurnius Pison vaimon Plancinan syytteiden kaatumisen Germanicuksen kuolemaa koskevassa oikeudenkäynnissä.[11] Ajan myötä Tiberiuksen ja Livian välit huononivat. Kun Tiberius vetäytyi Caprille vuonna 26, juorujen mukaan syynä oli Tiberiuksen halu vältellä dominoivaa äitiään. Tämän jälkeen Tiberius ja Livia näkivät vain kerran pikaisesti.

Livia kuoli 86-vuotiaana vuonna 29. Hautajaiset olivat suhteellisen vaatimattomat ja Caligula piti hautajaispuheen. Tiberius ei osallistunut hautajaisiin eikä antanut panna täytäntöön Livian testamenttia. Yksi edunsaajista olisi ollut Galba. Vasta Caligula hoiti Livian testamentin täytäntöönpanon. Tiberius esti myös Livian julistamisen jumalaksi, vasta Claudius julisti Livian jumalaksi vuonna 42.

Jälkimaine

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augustuksen eläessä Livian roolia ihanteellisena roomalaisnaisena ja äitinä korostettiin. Livian jälkimaine on kuitenkin hyvin toisenlainen. Jotkut historioitsijat olivat välinpitämättömiä Liviaa kohtaan, mutta jotkut varsinkin Tacitus suhtautuivat vihamielisesti Liviaan. Heille Livian suurin rikos oli vallankäyttö naisena, mihin he suhtautuivat hyvin kielteisesti. Lisäksi Livian kyvyttömyys synnyttää lapsia Augustukselle vaikutti hänestä kerrottaviin tarinoihin. Jo eläessään Livialla oli maine itsenäisenä ja lujatahtoisena naisena.[16] Yleensä Livia kuvataan juonittelevana äitipuolena, jonka päämääränä oli tehdä Tiberiuksesta keisari keinoja kaihtamatta yleensä myrkyn avulla. Tacituksen mukaan Livian uhreina olisi ollut Augustuksen ensimmäinen perillinen Marcellus, Julian pojat ja jopa Augustus itse. Kuitenkin suurin osa Liviaa koskevista lähteistä ovat hänen kuolemansa jälkeiseltä ajalta, jolloin oli helppoa pistää tapahtumat hänen syykseen.[17] Livian osuutta Augustuksen perillisten kuolemaan ei ole voitu osoittaa. Ne saattoivat olla Tiberiuksen kannalta onnekkaita sattumia. Livia myös auttoi Juliaa tämän maanpaon aikana, sillä on löytynyt merkkejä Livian vapautetuista orjista Julian palveluskunnassa.[18] Tutkijat ovat yrittäneet puhdistaa Livian mainetta, mutta se on säilynyt sitkeänä nykyaikaan asti. Varsinkin Robert Gravesin teoksessa Minä, Claudius, Livian kuvaus perustuu pitkälti Tacituksen teokseen.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Dennison, s.2
  2. ↑ a b c d e Lightman, hakusana "Livia Drusilla"
  3. ↑ Dennison, s.15
  4. ↑ Dennison, s.28
  5. ↑ Dennison, s.56-58
  6. ↑ Dennison, s.64
  7. ↑ Dennison, s.69-71
  8. ↑ Dennison, s.90
  9. ↑ Dennison, s.172
  10. ↑ a b Dennison, s.194
  11. ↑ a b c d Livia (Wife of Augustus)
  12. ↑ Dennison, s.178
  13. ↑ Dennison, s.244
  14. ↑ Dennison, s.167
  15. ↑ Dennison, s.241-243
  16. ↑ Dennison, s.183
  17. ↑ Dennison, s.90-91
  18. ↑ Dennison, s.213
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Livia_Drusilla&oldid=22792295”