Kuovisirri

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 28. lokakuuta 2024 kello 15.07 käyttäjän Nitraus (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuovisirri
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Sirrit Calidris
Laji: ferruginea
Kaksiosainen nimi

Calidris ferruginea
(Pontoppidan, 1763)

Katso myös

  Kuovisirri Wikispeciesissä
  Kuovisirri Commonsissa

Kuovisirri (Calidris ferruginea) on vuosittain Suomessa vieraileva pitkäkoipinen rantalintu. Lajin kuvaili tieteelle Erik Pontoppidan vuonna 1763.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalean värityksensä, pitkän kaulansa ja kaarevan nokkansa takia kuovisirri muistuttaa pitkäkoipisirriä, mutta sen koivet ovat lyhyemmät ja tummemmat, ja siivissä on valkeat raidat, jotka näkyvät linnun lentäessä. Juhlapukuinen vanha lintu on alapuolelta voimakkaan punaruskea. Kuvassa on nuori lintu. Linnun pituus on 18–22 cm, siipien kärkiväli 42–46 cm ja paino 45–110 g.

Vanhin suomalainen muuttomatkalla rengastettu kuovisirri on ollut 19 vuotta 7 kuukautta 21 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin kuovisirri.

Kuovisirri pesii Siperian tundralla ja talvehtii Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Australaasiassa. Pieni populaatio pesii Alaskassa. Maailman populaatio on kooltaan noin 1,4 miljoonaa yksilöä, ja lajin kanta on elinvoimainen. Kuovisirri on Suomessa vuosittainen läpimuuttaja kevätmuutolla toukokuussa ja kesäkuun alussa, sekä syysmuutolla heinä–elokuussa.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuovisirri kahlailee pehmeässä mudassa suoalueilla ja lietteillä rantaviivan tuntumassa.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuovisirrin muna.

Kuovisirri munii maassa olevaan pesään neljä munaa. Haudonta-aika on kolme viikkoa.

Kuovisirrin ravintoa ovat nilviäiset, madot ja rantojen muut pikkueläimet.

Tieteellinen nimi Calidris tulee kreikan sanasta kalidris, millä Aristoteles tarkoitti harmaata vedenrajan lintua. Lajinimi ferrugineus tulee latinasta ja tarkoittaa ruosteenväristä.[2]

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
  • Jobling, James, A.: The Helm Dictionary of Scientific Bird Names. Christopher Helm, 2010. ISBN 978-1-4081-2501-4
  1. BirdLife International: Calidris ferruginea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2024. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.10.2024. (englanniksi)
  2. Jobling, 2010

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.