Valtioton henkilö
| Valtiottomien henkilöiden lukumäärä maailmassa | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 3 048 783 [1] | |||||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
|
Huomautukset
Tiedot ovat UNHCR:tilastoja (2019)
|
||||||||||||||||
Valtioton henkilö on ihminen, jolla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Toisin sanoen mikään maailman valtioista ei pidä tätä henkilöä lainsäädäntönsä perusteella kansalaisenaan (de jure). Valtiottomaksi henkilöksi voidaan katsoa myös ihminen, jolta puuttuvat valtion kansalaisille tarkoitetut perusoikeudet (de facto). [2][3]
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön (UNHCR) arvion mukaan maailmassa oli noin 12 miljoonaa valtiotonta henkilöä. Islantilainen ihmisoikeusjärjestö arvioi valtiottomien määräksi 15 miljoonaa ihmistä. Tarkkaa lukumäärää ei kuitenkaan tiedetä. Valtiottomia on niin Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa kuin Amerikassakin. Usein valtiot ovat lainsäädännössään poissulkeneet tai rajanneet kansalaisuuden pois joltain osalta maassa olevilta ihmisiltä. Esimerkiksi Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajotessa itäiseen Eurooppaan syntyi 1990-luvulla monia uusia valtioita, joiden lainsäädännön kansalaisuusrajoitukset johtivat osaltaan valtiottomuuteen. [4][5]
Usein valtiottomien henkilöiden perusoikeuksia on jouduttu hakemaan oikeusteitse. Eurooppalainen oikeuskäytäntö on todennut esimerkiksi Latvian velvolliseksi maksamaan valtioneläkkeen Neuvostoliiton hajotessa valtiottomaksi jääneelle maassa asuneelle hakijalle (tapaus Andrejeva vastaan Latvia). [5]
Kansalaisuudettomuus Latviassa
Kansalaisuudettomuus on valtava ongelma Latviassa, sillä vuonna 2013 laskettiin, että Latviassa eli peräti yli 267,000 henkilöä, ilman minkään maan kansalaisuutta.[6]
Kansalaisuudettomuus Suomessa
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön lähiaikoina tehdyn tutkimustyön tuloksena, saatiin selville, että vuosina 2009-2011 Suomessa oli 34 valtiotonta henkilöä, 15 tuntemattoman kansalaisuuden henkilöä sekä 76 henkilöä, joiden kansalaisuudesta ei ollut tietoa.[7]
Kansalaisuuden menettäminen
Suomen kansalaisuuden voi menettää henkilö, joka on syyllistynyt vakaviin rikoksiin. Näitä syitä ovat esim. terrorismi, valtiopetos sekä maanpetos.[8]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Population Figures by Type Populations. United Nations High Commissioner for Refugees. Arkistoitu 21.7.2018. Viitattu 6.1.2021.
- ↑ Valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskeva Yleissopimus Finlex/ Oikeusministeriö, finlex.fi. Viitattu 11.7.2013. (suomeksi)
- ↑ Miksi määrittelyillä on väliä? YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), www.unhcr.fi. Viitattu 11.7.2013. (suomeksi)
- ↑ Who is Stateless and Where? YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), www.unhcr.fi. Viitattu 11.7.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Stateless Persons Icelandic Human Rights Centre, humanrights.is. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 11.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Statelessness in Europe Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Mapping STATELESSNESS in Finland 2014. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Usein kysytyt kysymykset kansalaisuuden menettämisestä Sisäministeriön maahanmuutto- ja kansalaisuusyksikkö. Viitattu 8.6.2024. (suomeksi)
Aiheesta muualla
- What is Statelessness? (englanniksi) (unhcr.org)
- The Causes of Statelessness (englanniksi) (unhcr.org)