Tammisalo

Tammisalo
Tammelund
Helsingin kartta, jossa Tammisalo korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro	44
Suurpiiri	Kaakkoinen suurpiiri
Pinta-ala	0,73 km²
Väestö
– väkiluku	2 223 (1.1.2013)
– väestötiheys	2 990/km²
Postinumerot	00830
Osa-alueet	-
Lähialueet	Roihuvuori Laajasalo Vartiosaari Marjaniemi Herttoniemi
Infobox OK

Tammisalo (ruots. Tammelund, stadin slangiksi Tammari) on saari ja Helsingin 44. kaupunginosa Itä-Helsingissä. Se on pientaloalue, jolla on asukkaita noin 2 200. Alueen pinta-ala on 0,73 km². Tammisalon lähialueita ovat Roihuvuori pohjoisessa, Herttoniemenranta lännessä ja Laajasalo etelässä. Tammisaloa ympäröiviä vesialueita ovat Porolahti, Tiiliruukinlahti, Jatasalmi ja Strömsinlahti. Lisäksi Tammisalon erottaa Roihuvuoresta Tammisalon kanava ja Laajasalosta Laajasalon kanava. Tammisalo on yleisesti hyvin rauhallista aluetta, eli mitään häiriköintiä tai rikollisuutta ei esiinny satunnaistapauksia lukuun ottamatta. Viime vuosina on sattunut muutama talon tuhoon johtanut tulipalo, kuten Tammisalon vanhimman jäljellä olevan rakennuksen Villa Wåruddin palo. Tammisalossa asuu yleisesti katsottuna hyvätuloista väestöä.

Historia

Tammisalo ja sen lähiympäristön kartta vuodelta 1936.

Nykyisen Tammisalon alue oli alkujaan osa Laajasalon (Degerön) saarta. Sen erotti manteresta nykyisen Tammisalon kanavan kohdalla ollut salmi, joka kuitenkin maatui umpeen jo 1700-luvulla. Myöhemmin, 1800-luvun lopulla, alueen muuhun Laajasaloon yhdistäneen kannaksen poikki rakennettiin Laajasalon kanava.

Tammisalo erotettiin Herttoniemen kartanosta 1888, kun Bergbomin veljeksistä Karl Zachris Bergbom luopui osuudestaan kartanoon ja sai korvaukseksi nykyisen Tammisalon alueen. 1800-luvulla Tammisalo oli lähinnä maaseutua ja herrasväen kesänviettopaikka. 1920-luvulla tontteja alettiin jakaa. Tammisalon aika pientalokaupunginosana alkoi 1950-luvun ja 1960-luvun vaihteessa. Tällöin vanhoja kapeita sorateitä alettiin leventää ja päällystää.

Mäntypaadentie maaliskuussa 2006.

Nimi

Tammisalon suomenkielinen nimi on otettu käyttöön vasta vuoden 1950 asemakaavassa. Ruotsinkielinen nimi Tammelund (alkujaan Tammerlund) on 1700-luvun lopulta. Tammisaloa on aikaisemmin kutsuttu myös muilla nimillä, kuten Klobben.

Luonto

Kasvisto

Tammisalo on luonnonläheistä aluetta, mutta rakentaminen on jättänyt suurimman osan alkuperäisestä luonnosta alleen. Vanhoja lajeja, jota yhä Tammisalosta löytyy, ovat mm. pähkinäpensas ja tervaleppä. Vanhoja peltoja ei enää ole Tammisalossa jäljellä, koska ne ovat rakennuksen ja kehityksen myötä hävinneet.

Eläimistö

Tammisalossa tavataan tyypillisiä kaupungin eläimiä, kuten oravia ja rusakoita. Myös fasaaneja, kettuja ja siilejä esiintyy, jotka harvemmin elävät kaupungeissa.

Puistot

Tammisalossa on lukuisia puistoja, joiden luonto on paikoin hyvinkin erilaista. Tammisalossa on niin oikeita leikkipuistoja kuin enimmäkseen kasvistoista koostuvia. Myös hiekkakenttiä on.

Väylänsuun puisto

Väylänsuun puiston hallitseva puulaji on tervaleppä. Puistosta on näkymä Tiiliruukinlahdelle.

Kummellehto

Leppisaaren puiston pähkinäpensaita.

Kummellehto on korkealla mäellä sijaitseva pieni puisto. Kummeltie jakaa puiston kahteen osaan, joista toisen läpi kulkee polku Vanhalleväylälle.

Tiiliruukin puisto

Tiiliruukin puisto sijaitsee Tiiliruukinlahden rannalla. Puistossa on laituri ja pienet pitkospuut.

Leppisaaren puisto

Leppisaaren puisto on kuuluisa pähkinäpensaistaan. Se ei ole kovin suuri.

Pyörökiven puisto

Pyörökiven puisto on suhteellisen suuri puistoalue Tiiliruukinlahden pohjukassa. Puiston läpi kulkee polku, joka joskus on tulvivan veden katkaisema. Rannalla olevilta penkeiltä avautuu näkymä lahden yli kohti Herttoniemen kartanon puistoa.

Rajaveräjänlehto

Rajaveräjänlehto on pieni kaksiosainen puisto. Siellä on mäki, jolla kasvaa mäntyjä. Pätkä 1700-luvun tietä Laajasalosta Viikkiin on vielä lehdossa jäljellä.

Tammisalon puisto

Tammisalon puisto Tammisalon suurin puisto. Se on kolmiosainen. Yksi osa on Jatasalmen rannalla, toinen enemmän sisämaassa ja kolmas Paasirinteen reunalla. Puistossa on hyvin paljon mäntyjä, jotka täyttävät melko ison osan puistosta.

Tammisalon kanavaa vuonna 2005. Vasemmalla puolella Ruonasalmen puistoa.

Vanhanväylän puisto

Vanhanväylän puisto on Tammisalon kanavan rannalla sijaitseva suuri puisto. Siellä on kenttä, jossa pidetään joka syksy Elojuhlat. Puistoa kunnostetaan parhaillaan. Myös tulvasuojausta parannetaan, sillä tammikuussa 2005 tulvavedet vyöryivät lähiseudun tonteille 7.–9. tammikuuta riehuneen myrskyn aikana. Vedenpinta nousi lähes kaksi metriä normaalia korkeammalle. Tammisalon kanavakin tulvi maalle.

Ruonasalmen puisto

Ruonasalmen puisto sijaitsee aivan Strömsinlahden rannalla. Siellä on myös Tammisalon kanavan toinen päätepiste sekä uimaranta.

Palvelut, tapahtumat ja muu toiminta nykyään

Koulu

Tammisalossa sijaitsee Tammisalon korttelikoulu, jossa toimivat luokat 1-2. Koulu on Tammisalon puiston reunalla Paasitiellä.

Onnitalon vanhainkoti

Tammisalossa, Mäntypaadentie 28:ssa sijaitsee yksityisen säätiön ylläpitämä Onnitalo-vanhainkoti, joka on tunnettu kodinomaisesta, viihtyistä ilmapiiristä sekä hyvästä hoidosta. Onnitalossa on n. 50 asukasta. Talon ruokasalia käytetään aktiivisesti tammisalolaisten yleisötilaisuuksissa. Talon on suunnitellut arkkitehti Irmeli Visanti vuonna 1964.

Liikenneyhteydet

Tammisaloon kulkee kaksi maantiesiltaa ja kaksi kevyen liikenteen siltaa. Helsingin bussilinja numero 83 kulkee Tammisalon läpi. Linjat 82B ja 95N kulkevat iltaisin ja yöllä alueen kautta.

Vapaapalokunta

Tammisalon VPK on yksi 15:stä sopimuspalokunnasta Helsingissä. Se on perustettu vuonna 1940 ja sen hallituksen puheenjohtajana toimii nykyään Risto Salo. VPK:n rakennus sijaitsee kukkulan huipulla lähellä Tammisalon keskusta.

Tammisaloseura

Tammisalossa toimii puoluepoliittisesti sitoutumaton Tammisaloseura ry, joka pyrkii kehittämään Tammisaloa ja lisäämään asukkaiden kiinnostusta omaan kotikaupunginosaansa. Seuran hallituksen puheenjohtaja on Inka Liesmaa. Tammisalon sanomat on Tammisaloseuran tiedotuslehti, joka ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Tammisaloseura myy Tammisalon isännänviiriä.

Elojuhlat

Tammisaloseura ja muut alueen yhdistykset järjestävät elokuussa, koulun alkamisviikon torstai-iltana Elojuhlat Vanhanväylän puistossa. Juhlissa on usein VPK:n paloauto, makkaranpaistoa, arpajaiset, musiikkia ja esimerkiksi kirjamyyntiä. Vuonna 2001 Elojuhlien tilalla järjestettiin Tammisalon kanavan avajaiset Strömsinlahden rannalla. Elojuhlia on järjestetty vuodesta 1992 alkaen ja siitä on muodostunut alueen ihmiset kesän jälkeen yhteen kokoava tapahtuma.

Partiolippukunnat

Tammisalossa toimii aktiivisesti kaksi partiolippukuntaa, jotka on perustettu 1960-luvun puolivälissä. Tammitytöt ry on nimensä mukaisesti tyttölippukunta, jonka kolo eli kokoontumistila on Tammisalon kirkon kellarissa. Tammisalon Metsänkävijät ry on poikalippukunta, joka kokoontuu Tammisalontie 4:n kellarissa, K-Tammikulmaa vastapäätä. Tammitytöt kokoontuvat vastapäätä Metsänkävijöihin. Lippukunnilla on yhteinen, vuonna 1979 vamistunut retkikämppä Sipoon Hindsbyssä, n. 20 km Tammisalosta sekä kanoottivaja Strömsinlahden rannalla.

Lähteet

• Jan Strang: Tammisalo - Paratiisi meren äärellä. Tammisalolaisten yhdistys ry, 2001. ISBN 952-91-2928-9

Aiheesta muualla

• Tammisaloseura ry
• Herttoniemen peruspiiri (PDF)
• Tammisalon VPK
• Tammisalon Metsänkävijät ry -- partiopoikalippukunta
• Tammitytöt ry -- partiotyttölippukunta
• Onnitalon vanhainkoti Tammisalossa

Kartat

• Alueen sateliittikartta (Google maps)
• Kartta Tammisalon alueesta Tammisaloseuran sivulla