Ero sivun ”Robert A. Heinlein” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
106 316 muokkausta
novellit luetteloituna kirjoihin
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
218 220 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
| nimi = Robert A. Heinlein
| nimi = Robert A. Heinlein
| kuva = Heinlein-face.jpg
| kuva = Heinlein-face.jpg
| kuvankoko = 200px
| kuvankoko = 250px
| kuvateksti = Robert A. Heinlein (1976)
| kuvateksti = Robert A. Heinlein (1976)
| salanimi = {{lista|
| salanimi = {{lista|

Versio 30. kesäkuuta 2022 kello 06.50

Robert A. Heinlein
Robert A. Heinlein (1976)
Robert A. Heinlein (1976)
Henkilötiedot
Syntynyt7. heinäkuuta 1907
Kuollut8. toukokuuta 1988 (80 vuotta)
Kansalaisuus Yhdysvallat
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Salanimi
  • Anson MacDonald
  • Lyle Monroe
  • John Riverside
  • Caleb Saunders
  • Simon York
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

Hugo
Damon Knight Memorial Grand Master Award

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Robert ja Virginia "Ginny" Heinlein Tahitilla 1980

Robert Anson Heinlein (7. heinäkuuta 1907 – 8. toukokuuta 1988) oli yhdysvaltalainen tieteiskirjailija. Hän oli pitkään yksi "kolmesta suuresta" tieteiskirjailijasta Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken kanssa.[1] Hänet on nimetty ensimmäiseksi tieteiskirjallisuuden grand mastereista.[2]

Heinlein sai elämänsä aikana seitsemän Hugo-palkintoa ja ensimmäisen grand master -palkinnon elämäntyöstään. Kuuluisia teoksia ovat muun muassa Stranger in a Strange Land (1961) ja Starship Troopers (1959), jonka pohjalta Paul Verhoeven on ohjannut samannimisen elokuvan vuonna 1997. Stranger in a Strange Land on yksi maineikkaimmista yhä suomentamattomista tieteiskirjallisuuden teoksista.lähde?

Tuotanto

Heinlein julkaisi useat varhaiset tekstit julkaistiin ensin novelleina ja jatkokertomuksina lehdissä ja koottiin kirjoiksi vasta myöhemmin. Heinleinin ensimmäinen pitkä teos, Näin ei saa jatkua, ilmestyi jatkosarjana vuonna 1940 ja se julkaistiin myöhemmin yhdessä jatkon, Coventryn (1940) kanssa teoksena Kapina 2100 (1953). Kertomus kuvaa kapinaa tulevaisuuden Yhdysvaltojen uskonnollista pakkovaltaa vastaan. Maan hylkäämät (1941, kirjana 1958) on alun perin jatkosarjana ilmestynyt pienoisromaani. Kertomus on suomennettu lyhennettynä taskukirjasarjassa vuonna 1980.lähde?

Seitsemän miehen sodassa (1941, kirjana 1948) aasialaiset hyökkäävät Yhdysvaltoihin. Yli-ihmisen aika (1942, kirjana 1948) on kertomus yhteiskunnasta, jossa valmistetaan perintötekijöiltään täydellisiä lapsia.lähde?

Mies, joka myi kuun (1950) suomennettiin jo 1950-luvulla, ja nykyään painos on harvinainen. Kokoelmassa julkaistiin yksissä kansissa novellit ”Elämänlanka” sekä ”Tulkoon valo”, ”Teiden on kuljettava”, ”Vaarallisia voimia” ja ”Requiem” (kaikki vuodelta 1940) lisättynä niminovellilla ”Mies joka myi kuun” (1950). Kirjassa on tarinoita, jotka kuuluvat Heinleinin tulevaisuushistoria-sarjaan.lähde?

Ennen sotaa Heinleinin kertomuksia oli ilmestynyt lähes yksinomaan sf-lehdissä, mutta nyt kustantajat uskaltautuivat julkaisemaan tieteiskirjoja.[3] Poliittisesta juonittelusta kertova Panoksena tulevaisuus (1955) toi Heinleinille hänen ensimmäisen Hugo-palkintonsa.lähde?

Heinlein kirjoitti useita suosittuja nuorten tieteiskirjoja. Rakettilaivan kadetissa (1948) Heinlein kuvasi hyvin tuntemaansa sotilaskoulutusta. Taistelu Venuksessa (1963) oli Heinleinin viimeinen nuortenkirja.[4]

Galaksin kansalainen (1957) käsittelee vapauden ja vastuun aiheita. Teoksessa on mielenkiintoinen Suomi-aiheinen pääjakso jossa toistuvan "velka on aina maksettava" teeman lisäksi on ansiokasta kuvausta Suomesta maahanmuuttajan silmin, karjalaisen suurperheen toiminnasta ja myös eurooppalaisten pikkuvaltioiden vapaakaupan ideologiasta.lähde?

Kuu on julma (1966) on Heinleinin keskikauden tunnetuimpia teoksia. "Kuukkojen" kamppailu itsenäisyydestä heijastaa amerikkalaisten vuoden 1776 vapaustaistelua. Myöhäisteos Kissa muurin läpi (1985) on uudelleenlämmittely vanhoista aiheista.lähde?

Katso myös: Luettelo Robert A. Heinleinin kirjallisesta tuotannosta

Heinlein-yhdistys

Heinlein-yhdistys on Virginia Heinleinin perustama yhdistys miehensä puolesta. Yhdistys muun muassa myöntää Robert A. Heinlein -palkinnon.lähde?

Suomennetut teokset

Irtonovellit
  • Elämänlanka (1939) teoksessa Isaac Asimov science fiction valikoima 3,suomentanut ja toimittanut Reijo Kalvas, Hyvinkää: Viihdeviikarit 1989 ISBN 951-611-269-2
  • Kuun mustat onkalot (1949), teoksessa: Huomispäivän maailmat (Tomorrow's worlds), toim. Robert Silverberg suom. Erkki Vainikkala, Gummerus 1971
  • Maan vihreät kunnaat (1947). Aikakone 3, 1982
  • Skylift (1953). Aikakone 2/1988.

Lähteet

  1. ↑ Robert J. Sawyer. The Death of Science Fiction
    Sir Arthur Clarke Named Recipient of 2004 Heinlein Award. Heinlein Society Press Release. May 22, 2004.
  2. ↑ Robert A. Heinlein nebulas.sfwa.org. Viitattu 30.9.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.
  4. ↑ Jari Koponen: ”Robert A. Heinlein”. Teoksessa Panoksena tulevaisuus. Ursa, 1980.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Robert_A._Heinlein&oldid=20566430”