Ero sivun ”Klaipėda” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Asukasluvun kehitys: + täydennystä |
+ hitu täydennystä |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
| pinta-ala_veden_osuus% = |
| pinta-ala_veden_osuus% = |
||
| pinta-ala_metro = |
| pinta-ala_metro = |
||
| väkiluku_vuosi = |
| väkiluku_vuosi = 2012 |
||
| väkiluku_huom = |
| väkiluku_huom = <ref name="LT-Stat2012-AdmDiviPopul"/> |
||
| asutustyyppi = |
| asutustyyppi = |
||
| väkiluku_yhteensä = |
| väkiluku_yhteensä = 160 361 |
||
| väestötiheys = |
| väestötiheys = |
||
| väkiluku_metropoli = |
| väkiluku_metropoli = |
||
| Rivi 80: | Rivi 80: | ||
}} |
}} |
||
[[Tiedosto:Klaipeda port.jpg|thumb|right|250px|[[Klaipedan satama]]n kautta kulkee noin 20 miljoonaa tonnia lastia joka vuosi.]] |
[[Tiedosto:Klaipeda port.jpg|thumb|right|250px|[[Klaipedan satama]]n kautta kulkee noin 20 miljoonaa tonnia lastia joka vuosi.]] |
||
'''Klaipėda''' ({{k-de|Memel}}, {{k-pl|Kłajpeda}}) on [[Liettua]]n kolmanneksi suurin kaupunki ja maan ainoa [[satama]] [[Itämeri|Itämerellä]]. Kaupungissa |
'''Klaipėda''' ({{k-de|Memel}}, {{k-pl|Kłajpeda}}) on [[Liettua]]n kolmanneksi suurin kaupunki ja maan ainoa [[satama]] [[Itämeri|Itämerellä]]. Kaupungissa oli noin 160 361 asukasta (2012).<ref name="LT-Stat2012-AdmDiviPopul"/> Klaipedan väkiluku on ollut laskussa vuoden 1989 lukemasta 204 248. [[Klaipėdan satama|Kaupungin satama]] leviää noin kymmenen kilometriä oitkälle rantakaistaleelle ja on yksi Baltian maiden suurimpia. |
||
Klaipedassa on samankaltaista arkkitehtuuria kuin Saksassa, Englannissa ja Tanskassa. Suositut merenrantakohteet [[Neringa]] ja [[Palanga]] sijaitsevat lähellä Klaipedaa. |
Klaipedassa on samankaltaista arkkitehtuuria kuin Saksassa, Englannissa ja Tanskassa. Suositut merenrantakohteet [[Neringa]] ja [[Palanga]] sijaitsevat lähellä Klaipedaa. |
||
Versio 25. huhtikuuta 2013 kello 01.14
| Klaipėda | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Klaipėda |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Kaupunki | |
| Perustettu | 1252 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Vytautas Grubliauskas |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 98,35 km² |
| Väkiluku (2012) ([1]) | 160 361 |
Klaipėda (saks. Memel, puol. Kłajpeda) on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki ja maan ainoa satama Itämerellä. Kaupungissa oli noin 160 361 asukasta (2012).[1] Klaipedan väkiluku on ollut laskussa vuoden 1989 lukemasta 204 248. Kaupungin satama leviää noin kymmenen kilometriä oitkälle rantakaistaleelle ja on yksi Baltian maiden suurimpia.
Klaipedassa on samankaltaista arkkitehtuuria kuin Saksassa, Englannissa ja Tanskassa. Suositut merenrantakohteet Neringa ja Palanga sijaitsevat lähellä Klaipedaa.
Historiaa
Klaipedan perustivat balttilaiset heimot 1100-luvulla. Pitkän aikaa se kuului Itä-Preussiin, jolloin sitä kutsuttiin Memeliksi.
Itämeren satamakaupungin perustivat Saksalaisen ritarikunnan ritarit vuonna 1252, jolloin he miehittivät alkuperäisen asutuksen perustaakseen sinne tukikohtansa.[2] Tuolloin kaupunkia kutsuttiin nimellä Castrum Memele, (saksaksi Memelburg, myös Mimmelburg). Vuonna 1254 Memelburgillle annettiin Lyypekin kaupunginoikeus. Ritarikunta käännytti alueen kristinuskoon. Melno-Seen rauha 1422 asetti rajan Preussin ja Liettuan välille. Memelburg liitettiin Preussiin ja raja pysyi muuttamattomana vuoteen 1919 asti, ja oli siten yksi kauimmin muuttumattomana säilynyt raja Euroopassa. Preussin herttuakunta oli Puolan vasalli ja myöhemmin osa Puola-Liettuaa. Vuosina 1629–1635 Ruotsi hyökkäsi ja miehitti kaupunkia. Saksan yhdistyessä Preussin johdolla Memelistä tuli Saksan keisarikunnan koillisin kaupunki. Rautatieaseman kaupunki sai 1875. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1919, Memel asetettiin ympärysvaltojen alaisuuteen.
Versailles’n rauhan jälkeen kaupunki ympäristöineen erotettiin Saksasta, ja Memelin alue oli Kansainliiton mandaattihallintoalueena ranskalaisten hallitsemana. Liettualaiset kuitenkin hyökkäsivät alueelle 1923 ja ranskalaiset vetäytyivät.
Kansallissosialistisen työväenpuolueen Saksassa tapahtuneen valtaannousun jälkeen ja Saksan saatua hallintaansa Itävallan, Sudeetit, Böömin ja Määrin, Saksa vaati myös Memeliä. Se liitettiin Saksaan 22. maaliskuuta 1939 ennen toisen maailmansodan alkua.
Toisen maailmansodan loppuvaiheissa, loppuvuodesta 1944 ja 1945, asukkaat pakenivat taisteluista. Puna-armeija valtasi kaupungin tammikuussa 1945 ja se annettiin takaisin Liettuan sosialistiselle neuvostotasavallalle. Monet jäljelle jääneistä asukkaista karkotettiin Siperiaan ja loput siirrettiin Saksaan.
Asukasluvun kehitys
| Vuosi | 1890 | 1925 | 1959[3] | 1970[4] | 1979[5] | 1989[6] | 2001[7] | 2011[8] | 2012 [1] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 19 282 | 35 927 | 89 923 | 140 012 | 175 834 | 204 248 | 192 954 | 162 360 | 160 361 |
Kaupunki nykyään
Klaipėdan satama on yksi Baltian maiden suurimmista syvä- ja lauttasatamista. Sieltä on linjayhteyksiä Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Satama sijaitsee Kuurinhaffin suuaukon äärellä, Kuurinkyntään pohjoispään itäpuolella.
Kaupunkia kehitetään myös matkailukohteena. Itse kaupungissa mantereen puolella on kaksi matkailutiedotuspistettä, joissa on myös puoleksi tunniksi kerrallaan vuokrattavissa Internet-yhteyksin varustettuja tietokoneita. Tilsitinkadulla sijaitsevan matkailutiedotuspisteen toisella puolella on kaupunginkirjasto, jossa Internetin käyttäminen on maksutonta.
Mantereelta kulkee 20 minuutin välein lautta Kuurinmaan niemelle, Kuurinkynnäkselle.
Klaipedassa syntyneitä henkilöitä
- Simon Dach (1605–1659), runoilija.
- Michael Wohlfahrt (1687–1741), Yhdysvalloissa elänyt uskonnollinen johtaja.
- Friedrich Wilhelm Argelander (1799–1875), astronomi.
- George Adomeit (1879–1967), yhdysvaltalainen maalari.
Aiheesta muualla
- Klaipeda taskussasi (inyourpocket.com matkaopas, myös pdf-muodossa) (englanniksi)
- Stadt- und Landkreis Memel (lit. Klaipéda) - mm. väkiluku 1890 ja 1925 (verwaltungsgeschichte.de) (saksaksi)
Lähteet
- ↑ a b c Lietuvos statistikos metraštis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB) (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisältäen kaupunkien väestötiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) ISSN 2029-3631. 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas. Viitattu 25.4.2013. (liettuaksi) ja (englanniksi)
- ↑ Alan John Day, Roger East ja Richard Thomas: A political and economic dictionary of Eastern Europe, s. 302. Routledge, 2002. ISBN 9781857430639 (englanniksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 25.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 25.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 25.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 25.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Urban_areas_population_ethnicity_2001.xls (Excel) (Excel-tiedosto Lierttuan kaupunkialueista 2001) Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 25.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Urban_areas_population_ethnicity_2011.xls (Excel) (Excel-tiedosto Liettuan kaupunkialueista 2011) 2013. Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 25.4.2013. (englanniksi)
Vilna | Kaunas | Klaipėda | Šiauliai | Panevėžys | Alytus | Marijampolė | Mažeikiai | Jonava | Utena | Kėdainiai | Telšiai | Visaginas | Tauragė | Ukmergė | Kretinga | Šilutė | Radviliškis | Palanga | Druskininkai | Gargždai | Rokiškis | Biržai | Elektrėnai | Kuršėnai | Garliava | Jurbarkas | Vilkaviškis | Raseiniai | Anykščiai | Lentvaris | Naujoji Akmenė | Grigiškės | Prienai | Joniškis | Kelmė | Varėna | Kaišiadorys | Pasvalys | Kupiškis | Zarasai | Skuodas | Kazlų Rūda | Širvintos | Molėtai | Šalčininkai | Šakiai | Švenčionėliai | Ignalina | Pabradė | Kybartai | Šilalė | Nemenčinė | Pakruojis | Švenčionys | Trakai | Vievis | Kalvarija | Lazdijai | Rietavas | Žiežmariai | Eišiškės | Ariogala | Neringa | Šeduva | Birštonas | Venta | Akmenė | Tytuvėnai | Rūdiškės | Vilkija | Pagėgiai | Viekšniai | Žagarė | Ežerėlis |Skaudvilė | Gelgaudiškis | Kudirkos Naumiestis | Simnas | Salantai | Linkuva | Veisiejai | Ramygala | Priekulė | Joniškėlis | Jieznas | Daugai | Obeliai | Varniai | Virbalis | Vabalninkas | Seda | Subačius | Baltoji Vokė | Dūkštas | Pandėlys | Dusetos | Užventis | Kavarskas | Smalininkai | Troškūnai | Panemunė
{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä
Malline:Link FA