Ero sivun ”Beidou” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RedBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti lisäsi: lv:Beidou
Rivi 115: Rivi 115:
[[it:Sistema di posizionamento Beidou]]
[[it:Sistema di posizionamento Beidou]]
[[he:ביידו]]
[[he:ביידו]]
[[lv:Beidou]]
[[nl:Beidou]]
[[nl:Beidou]]
[[ja:北斗 (衛星測位システム)]]
[[ja:北斗 (衛星測位システム)]]

Versio 28. kesäkuuta 2012 kello 18.16

Beidou (北斗卫星导航定位系统 pinyin: běidǒu weixing daohang dingwei xitong) on Kiinan kansantasavallan navigaatiosatelliittien perhe, joka on nimetty Otavan (kiinaksi Beidou eli Pohjoinen vakka) mukaan.

Beidou-satelliitteja kutsutaan englanninkielisessä lehdistössä BD-nimellä - lyhenne tulee Beidoun lisäksi Otavan englannikielisestä versiosta Big Dipper. Media kutsuu satelliittien järjestelmän laajempaa versiota (Beidou-2) myös nimellä Compass. Järjestelmän on tarkoitus kattaa Aasia vuoteen 2012 mennessä ja koko maapallo vuoteen 2020. [1] Kiina on lupaamassa paikannuspalveluita ja tuotteita infrastruktuurin lisäksi. [2]

Järjestelmiä on kaksi. Ensimmäinen BeiDou eli englanniksi "BeiDou Satellite Navigation Experimental System" on BeiDou-1. Se koostuu kolmesta paikannussatelliitista, jotka palvelevat rajoitetulla valikoimalla ja tarkkuudella Kiinaa. Järjestelmä on ollut käytössä muutaman vuoden ajan.

Jälkimmäinen järjestelmä on Compass eli BeiDou-2. Sitä on rakennettu muutaman vuoden ajan ja alkaa toimia Aasian ja Tyynenmeren alueella vuonna 2012. Globaali 35-satelliittinen järjestelmä on valmis vuonna 2020.

Taustaa

Beidoun kattama alue suorakaiteella

BeiDou 1

Beidou-satelliittijärjestelmän syntyhistoria johtaa 1980-luvulle. Vuonna 1983 Chen Fangyun [3] ehdotti geostationaaristen satelliittien hyödyntämistä navigointitarkoituksiin. Ideaa kokeiltiin muutamia vuosia myöhemmin vuonna 1989 kahden kiinalaisen geostationaarisen DFH-2 -satelliitin avulla. Lopulta Beidou-järjestelmään päätettiin hyödyntää kiinalaisen DHF-3 -sarjan tietoliikennesatelliittien rakennetta.[4]

Beidou-satelliittijärjestelmän toiminta alkoi 2000-luvun alussa. Satelliittijärjestelmän ensimmäinen satelliitti oli Beidou 1A, joka laukaistiin radalleen 30. lokakuuta 2000. Tätä seurasi Beidou 1B, joka laukaistiin avaruuteen 20. joulukuuta 2000. Järjestelmän varasatelliittina toimi Beidou 1C, joka laukaistiin radalleen 24. toukokuuta 2003. Satelliittien tarjoamat navigointipalvelut avautuivat siviilikäyttöön huhtikuussa 2004. Beidou 1 -satelliittijärjestelmään laukaistiin vielä neljäs satelliitti, Beidou 1D 3. helmikuuta 2007. Sen toiminnassa ilmeni häiröitä laukaisun jälkeen, minkä vuoksi uusi satelliitti jäi käyttökelvottomaksi.

BeiDou 2 eli Compass

BeiDou 2- eli Compass-satelliittijärjestelmän rakentaminen käynnistyi vuonna 2007. Tähän kuuluu lopulta 35 satelliittia, joista viisi sijaitsee geostationaarisilla radoilla päiväntasaajan yläpuolella. Loput 30 satelliittia kiertävät 12 tunnin Molnija radoilla noin 21 000 km korkeudessa ja samantapaisilla MEO-radoilla kuin amerikkalaiset GPS- tai venäläiset Glonass-navigointisatelliitit. BeiDou 2 -järjestelmän ensimmäinen satelliitti oli Compass M1 (Beidou 2B), joka laukaistiin MEO-radalleen 14. huhtikuuta 2007. Sarjan toinen satelliitti Compass G2 pääsi avaruuteen kahta vuotta myöhemmin 15. huhtikuuta 2009 GEO-radalleen. Keväällä 2012 Compassa satelliitteja on taivaalla 14.

Vuoden 2011 alussa Kiina ilmaisi, että ajanjaksona 2011-2015 laukaistaan 12-14 paikannussatelliittia, joilla luodaan kyky navigoida Aasiassa. [5] Palvelu Kiinassa alkoi vuoden 2011 lopulla.

Aika Laukaisin Satelliitti Rata Käytössä? Järjestelmä
31.10.2000 Pitkä marssi 3A BeiDou-1A GEO-rata 140°E On BeiDou-1
21.12.2000 Pitkä marssi 3A BeiDou-1B GEO 80°E On
25.5.2003 Pitkä marssi 3A BeiDou-1C GEO 110.5°E On
3.2.2007 Pitkä marssi 3A BeiDou-1D MEO-rata [6] Ei
14.4.2007 Pitkä marssi 3A Compass-M1 MEO-rata 21,500 km On BeiDou-2
14.4.2009 Pitkä marssi 3C Compass-M2 eli Beidou-2 G2 On
16.1.2010 Pitkä marssi 3C Compass-G1 eli Beidou-2 G1 GEO 144,5°E [7] On
2.6.2010 Pitkä marssi 3C Compass-G3[8] eli Beidou-2 G3 GEO 84,7°E On
1.8.2010 Pitkä marssi Compass-IGSO1 HEO ~36,000 km [9] On
31.10.2010 Pitkä marssi Compass BD-2 G4 GEO On
17.12.2010 Pitkä marssi Beidou DW7 eli BD-2 I2 [10] GEO, inklinaatio erisuuri kuin nolla astetta On
12.4.2011 Pitkä marssi 3A BD 2 I3 [11] [12] GEO, inklinaatio erisuuri kuin nolla astetta On
26.7.2011 Pitkä marssi 3A Compass BD-2 I4 [13] Molnija, inklinaatio 55 astetta On
1.12.2011 Pitkä marssi CZ-3A BD-2 I5 Molnija, inklinaatio 55 astetta On
24.2.2012 Pitkä Marssi CZ-3C Beidou BD-2 G5 GEO-rata On
29.4.2012 Pitkä marssi CZ-3B/E Beidou BD-2 M3 MEO-rata On
29.4.2012 Pitkä marssi CZ-3B/E Beidou BD-2 M4 MEO-rata On

Satelliittien tekniikkaa

BeiDou 1

BeiDou 1:n navigointijärjestelmä on paikallinen. Kaikki sarjan satelliitit sijaitsevat geostationaarisella radalla, mikä rajoittaa niiden palvelualuetta. Tämä alue kattaa likimain pituuspiirit 70°E - 140°E ja leveyspiirit 5°N - 55°N. Järjestelmään kuuluu yksi varasatelliitti.

BeiDou 2

BeiDou 2- eli Compass-järjestelmä koostuu lopulta 35 satelliitista. Näistä viisi on geostationaarisella radalla ja loput matalemmilla radoilla noin 21 000 km korkeudessa, jossa niiden kiertoaika maapallon ympäri on 12 tuntia. Ilmaisen palvelun lisäksi siinä on julkisen reguloidun palvelun moodi. Ilmaisen palvelun tarkkuus on maksimissaan 10 metriä.[14] Länsimaissa BeiDou-nimeä käytetään ennen vuotta 2008 laukaistuista kiinalaisista paikannussatelliiteista ja sen jälkeisistä Compass-nimeä. Kiinalaisissa Compass-vastaanottimissa on kyky tekstiviestien välitykseen (ilmeisesti määnpäällistä reittiä pitkin eikä satelliittitietoliikenteellä).[15] Satelliitin massa on 2200 kg.

BeiDou-järjestelmä palvelee Kiinaa ja sen lähialueita täydellisesti vuoteen 2012 mennessä. Globaalin, maailmanlaajuisen järjestelmän on tarkoitus olla valmis vuoteen 2020 mennessä.

Kiina ja Galileo

Kiina liittyi Euroopan unionin Galileo-järjestelmän rahoittajiin syyskuussa 2003 panostaen 230 miljoonaa euroa ollen EU:n ja Euroopan avaruusjärjestön, ESA:n, jälkeen Galileon suurin rahoittaja. Sen asema on heikentynyt Euroopan komission päätettyä 2007 rahoittaa yksin Galileo-järjestelmän valmiiksisaattaminen. Vuoden 2006 lopussa Kiina menetti johtokuntapaikkansa Galileo Joint Underaking-organisaatiossa (GJU), kun GJU lakkautettiin ja sen toimia korvaavaksi tuli EU:n virasto GNSS Supervisory Authority (GSA).

Huhtikuussa 2011 Euroopan komissio julkisti “Towards a Space Strategy for the European Union that Benefits its Citizens”-kommunikean, jossa todetaan, että Kiinan ja EU:n välillä ei ole ristiriitaa Beidoun ja Galileon päällekkäisten viranomaistaajuuksien vuoksi, päällekkäisyys ei tuo interferessiongelmia signaaliin, se vain estää kumpaakin osapuolta häiritsemästä toisen järjestelmään, koska "jamming" aikaansaisi saman häiriön oman järjestelmän avulla paikantamiseen. Dokumentti haki yhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa mm. satelliittien komponenttien valmistuksessa. [16]

Viitteet

Aiheesta muualla