Finnish

edit

Etymology

edit

Borrowed from Old Norse reitr (marked-out space; square) (compare Icelandic reitur (plot (of land), lot)).

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈrei̯tːi/, [ˈre̞i̯t̪ːi]
  • Rhymes: -eitːi
  • Hyphenation(key): reit‧ti

Noun

edit

reitti

  1. route

Declension

edit
Inflection of reitti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative reitti reitit
genitive reitin reittien
partitive reittiä reittejä
illative reittiin reitteihin
singular plural
nominative reitti reitit
accusative nom. reitti reitit
gen. reitin
genitive reitin reittien
partitive reittiä reittejä
inessive reitissä reiteissä
elative reitistä reiteistä
illative reittiin reitteihin
adessive reitillä reiteillä
ablative reitiltä reiteiltä
allative reitille reiteille
essive reittinä reitteinä
translative reitiksi reiteiksi
abessive reitittä reiteittä
instructive reitein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of reitti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative reittini reittini
accusative nom. reittini reittini
gen. reittini
genitive reittini reittieni
partitive reittiäni reittejäni
inessive reitissäni reiteissäni
elative reitistäni reiteistäni
illative reittiini reitteihini
adessive reitilläni reiteilläni
ablative reitiltäni reiteiltäni
allative reitilleni reiteilleni
essive reittinäni reitteinäni
translative reitikseni reiteikseni
abessive reitittäni reiteittäni
instructive
comitative reitteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative reittisi reittisi
accusative nom. reittisi reittisi
gen. reittisi
genitive reittisi reittiesi
partitive reittiäsi reittejäsi
inessive reitissäsi reiteissäsi
elative reitistäsi reiteistäsi
illative reittiisi reitteihisi
adessive reitilläsi reiteilläsi
ablative reitiltäsi reiteiltäsi
allative reitillesi reiteillesi
essive reittinäsi reitteinäsi
translative reitiksesi reiteiksesi
abessive reitittäsi reiteittäsi
instructive
comitative reitteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative reittimme reittimme
accusative nom. reittimme reittimme
gen. reittimme
genitive reittimme reittiemme
partitive reittiämme reittejämme
inessive reitissämme reiteissämme
elative reitistämme reiteistämme
illative reittiimme reitteihimme
adessive reitillämme reiteillämme
ablative reitiltämme reiteiltämme
allative reitillemme reiteillemme
essive reittinämme reitteinämme
translative reitiksemme reiteiksemme
abessive reitittämme reiteittämme
instructive
comitative reitteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative reittinne reittinne
accusative nom. reittinne reittinne
gen. reittinne
genitive reittinne reittienne
partitive reittiänne reittejänne
inessive reitissänne reiteissänne
elative reitistänne reiteistänne
illative reittiinne reitteihinne
adessive reitillänne reiteillänne
ablative reitiltänne reiteiltänne
allative reitillenne reiteillenne
essive reittinänne reitteinänne
translative reitiksenne reiteiksenne
abessive reitittänne reiteittänne
instructive
comitative reitteinenne

Derived terms

edit
compounds

See also

edit

Further reading

edit

Anagrams

edit